Black metal edustaa aina kapinaa, ja ColdCellin kolmannen albumin kohdalla barrikadeille noustaan vallitsevaa modernia aikakautta ja sen eri ilmentymiä vastaan. Globalisaatio ja yhteiskunnan digitalisoituminen nakertavat ihmisten etiikkaa ja moraalia kahliten heidät itse rakentamiinsa vankiloihin. Urbaanit teemat on saatu upotettua osuvasti musiikkiin, jonka juuret ovat syvällä 2000-luvun modernissa uuden aallon mustuudessa.
Yksinkertaisen tyylikkäisiin, hieman tavanomaisuudesta poikkeaviin kääreisiin pakatusta albumista huokuu ehta ahdistuneisuus ja kylmyys. Paikoitellen jopa hartaat tunnelmat luodaan rikkomalla tavanomaisimpia kappalerakenteita joko synkistä syvyyksistä kumpuavan doom metalin keinoin tai yltymällä suoraviivaisen hypnoottiseen blastaukseen. Laulutyylit vaihtelevat muminasta murinan kautta rääkymiseen. Vaikka mainitut tehokeinot eivät ole millään lailla uusia, ne ovat osaavissa ja kahlitsemattomissa käsissä tehokkaita.
Those haastaa kuulijansa lähes Deathspell Omegan tavoin, vaikkei sen edustama dissosiatiivinen hengellisyys ja kaaos olekaan yhtä hallittua.