Pikatuomioita: Angel Witch, Armagedda, Red Kaukasus, Hot Breath, Block Buster, Wreck-Defy, Fateful Finality, Capilla Ardiente, Costin Chioreanu & Sofia Sarri, Everfrost, Hot Breath

Julkaistu Infernossa 9/2019.

ANGEL WITCH
Angel of Light
Metal Blade

Yli 40 vuotta sitten perustettu brittiläinen heavy metal -yhtye yrittää uutta tulemista, mutta soppa on harmillisen laihaa. Angel of Light lähtee lupaavasti, mutta muuttuu pian tasapaksuksi tusinaheviksi, jakappaleet lipuvat ohi ilman muistijälkiä.
Angel Witch oli osaltaan luomassa koko NWoBHM-hommaa, mutta sen alkuaikojen taika on muisto vain. Angel of Light on kuin levyllinen raakileita ilman kunnon kertosäkeitä, tarttuvia melodioita tai sähäköitä riffejä.
Tami Hintikka

ARMAGEDDA
Only True Believers
Nordvis

Armageddan vuonna 2003 ilmestynyttä kakkosalbumia pidetään suuressa arvossa, eikä suotta: darkthronemäisesti punkahtavassa, rosoisessa ja sävellyksiltään tasavahvassa levyssä on erityistä vetoa, joka puhuttelee kaikessa suoraviivaisessa tylyydessään.
Only True Believers ei ole ”unohdettu black metal -klassikko”, mutta uusintajulkaisulle on perusteensa – kahdella bonusbiisillä tai ilman. Moni saattaa olla kiinnostunut aiheesta jo pelkästään siksi, että levyn rumpalina paukuttaa Wataininsa kanssa sittemmin maailmanmaineeseen noussut Erik Danielsson.
Joni Juutilainen

RED KAUKASUS
High Note
Ichorous

Tamperelainen Red Kaukasus saapuu tuoreella High Note -ep:llä tiensä päähän. Kymmenisen vuotta pop-, metalli- ja progehaikuista vaihtoehtorockiaan työstäneen viisikon joutsenlaulu on kahden kappaleen mittainen. Se sulkee sisäänsä yhtyeelle ominaista tunnelmanrakentelua, jossa kohotaan tuumailevan alun jälkeen kohti korkeuksia ja syvempiä sfäärejä.
High Note on ensimmäinen ja viimeinen äänite nykyisen laulajan Anna Matveisen kanssa. Matveinen lataa omaperäisellä äänellään uskottavasti, muun bändin tarkkaa ja sopivasti svengaavaa jammailua hyvin peesaten.
High Note ei ole genressäänkään mikään erityistapaus, mutta se on vallan käypäinen osoitus valtavirrasta poikkeavan musiikin olemassaolon tärkeydestä. Sinänsä harmi, että Red Kaukasus ei ole jatkossa värittämässä tätä maailmaa.
Jaakko Silvast

HOT BREATH
Hot Breath
The Sign

Hot Breathin debyytti-ep:stä kuulee heti, että bändi on Ruotsista. Meininki, soundit ja yliamerikkalainen englannin lausunta tuovat välittömästi mieleen The Hellacoptersin, mitä nyt eka biisi menee myös AC/DC:stä. Takana on tietenkin KISS ja pumppaava hard rock tuplakitaroiden ja voimallisten laulumelodioiden kera.
Ja aivan mainioltahan touhu kuulostaa. Biiseissä on pointtia, soittajat osaavat soittaa ja Jennifer Israelssonin rapsakankäheä ääni sopii vintagetuuttaukseen varsin komeasti. Samoista lähtökohdista tosin kumpuaa myös yhtyeeseen kohdistuva kritiikki: tämä kaikki on tehty jo useammassakin aallossa, ja ennalta-arvattavuuden taso on melkoinen.
Muhevasta puksutuksesta, vahvasta melodisuudesta ja hallitusta etukenosta on joka tapauksessa nostettava hattua.
Kimmo K. Koskinen

Block Buster.

BLOCK BUSTER
Losing Gravity
Frontiers

Savon sydämessä Kuopiossa toistakymmentä vuotta sitten perustettu riffijyrä Block Buster sai debyyttilevynsä pihalle vasta tänä kesänä.
Kalakukkokaupungin kollit ovat levytysuraansa nähden suhteellisen pitkän linjan tekijöitä ja keikkailleet verraten paljon. Haluaisin
tykätä Block Busterista, mutta niin tapahtuu vasta sitten, kun se saa aikaiseksi kunnolla tarttuvia hittejä.
Jaakko Silvast

WRECK-DEFY
Remnants of Pain
Inverse

Laulussa on entinen Annihilator-ääni Aaron Randall ja bassossa ex-Testament Greg Christian. Nyt hommaillaan vähemmän yllättäen vanhan polven pohjoisamerikkalaisen thrashin suunnalla, joskin erittäin runsaalla pehmennyksellä ja laaja-alaisilla heavy metal -mausteilla.
Vaikka paikoin päästellään vauhdilla ja kunnon sahalla, sekaan mahtuu rutkasti niin balladiosastoa, 80-lukuista power/speed-laukkaa kuin rehdisti hardrockaava poljentoa. Tukeva ja selkeä soundimaailma takaa, että musiikin monet kerrokset pääsevät ansaitusti esille.
Remnants of Pain yllättää kypsällä ja monipuolisella metallillaan, ja onkin mielenkiintoista nähdä, löytääkö tiukkoja musiikillisia karsinoita karttava Wreck-Defy paikkansa raskaan musiikin kentältä.
Tami Hintikka

FATEFUL FINALITY
Executor
Fastball

Nykythrashissä omaperäisyyspisteitä ei saa kovin helpolla. Myös saksalainen Fateful Finality tasapainotteleeneljännellä albumillaan oman meiningin ja esikuviensa varjon välissä.
Vaikka jenkkihenkinen vanhan koulun löylytys ottaa välillä tilaa, painopiste on modernimmassa melodisessa thrashissä. Muutamassa kappaleessa grooveruuvia kiristellään erityisesti varhaisen Machine Headin ja/tai Lamb of Godin pomputusten suuntaan.
Nelikon soitto on ammattitaitoisen sujuvaa, ja ilokseni kitaravirtuoosit malttavat pitää taidonnäytteensä tyylikkäinä ja järkevissä mitoissa.
Vaikka Fateful Finality ei tarjoa erityisen mieleen jääviä hetkiä tai tapporiffejä, levy on sangen helppoa ja miellyttävää kuunneltavaa.
Teemu Vähäkangas

Capilla Ardiente.

CAPILLA ARDIENTE
The Siege
High Roller

Candlemassin eeppisempien vetojen ja erityisesti Solitude Aeternusin ystäviltä korvat oikoiseksi ja kulmakarvat koholle: chileläislähtöinen Capilla Ardiente saattaa olla juuri kaipaamaanne jylhistelyä.
Melodista doomia, pitkiä biisejä ja kohtalokkaita tunnelmia. The Siege ei raahusta aivan hitaimmissa hautuumaatunnelmissa, vaan yhtyeen musiikissa on eloa ja melodista rikkautta.
Vahvasti pintaan miksattu basso ja laulaja Felipen komea puhdas ääni tulevat ensin. Kitaristien riffikynä ja mainiosti soljuvat kappaleet seuraavat heti perässä. Mitään ei puutu, mutta mitään ei ole toisaalta mukana aivan klassikoksikaan asti.
Kokonaisuutena silti lajissaan selvästi keskivertoa mielenkiintoisempaa paaluttamista.
Kari Koskinen

COSTIN CHIOREANU
& SOFIA SARRI

Afterlife Romance
Dark Essence

Kansitaiteilijana paremmin tunnettu romanialainen Costin Chioreanu näyttää harrastuneisuuttaan avantgarden parissa aisaparinaan kreikkalainen laulaja Sofia Sarri. Levy maalailee surrealistisia tunnelmia ja lainailee elementtejä 70- ja 80-luvun kauhuelokuvista.
Afterlife Romance rakentuu kontrastille, joka syntyy kauniista, aavemaisesta ja tummanpuhuvasta. Chioreanu osaa dynamiikan, mutta Sarrin laulu yltyy välillä liian teatraaliseksi. Jazzahtava Classified at Dawn nostattaa niskakarvoja eniten – hyvällä tavalla.
Pasi Lehtonen

EVERFROST
Winterider
Rockshots

Kotoisen Everfrostin sinfoninen melometalli soi yhtyeen kakkoslevyllä rönsyilevän mahtipontisesti. Anime-kuvastosta ja pelimaailmasta vahvasti ammentavan yhtyeen tekeminen on tiukkaa ja ammattitaitoista, mutta sisällöltään Winterider on jokseenkin möhkäle.
Yhtenäinen teemakokonaisuus kantaa kuriositeetin turvin, mutta genrelle ominaisten tärppibiisien puute jää vaivaamaan. Oikeastaan vain Dragonforce-pastissi Darkwoods Drain Backwaters jää mieleen.
Everfrostin idea on joka tapauksessa omaperäisyydessään virkistävä ja Winterider pikkutuhmine mangasarjakuvineen loppuun saakka mietitty kokonaisuus.
Jaakko Silvast

HOT BREATH
Hot Breath
The Sign

Hot Breathin debyytti-ep:stä kuulee heti, että bändi on Ruotsista. Meininki, soundit ja yliamerikkalainen englannin lausunta tuovat välittömästi mieleen The Hellacoptersin, mitä nyt eka biisi menee myös AC/DC:stä. Takana on tietenkin KISS ja pumppaava hard rock tuplakitaroiden ja voimallisten laulumelodioiden kera.
Ja aivan mainioltahan touhu kuulostaa. Biiseissä on pointtia, soittajat osaavat soittaa ja Jennifer Israelssonin rapsakankäheä ääni sopii vintagetuuttaukseen varsin komeasti. Samoista lähtökohdista tosin kumpuaa myös yhtyeeseen kohdistuva kritiikki: tämä kaikki on tehty jo useammassakin aallossa, ja ennalta-arvattavuuden taso on melkoinen.
Muhevasta puksutuksesta, vahvasta melodisuudesta ja hallitusta etukenosta on joka tapauksessa nostettava hattua.
Kimmo K. Koskinen