Kanadalainen Gone Cosmic tekee Sideways in Timella kaiken bändin ja levyn nimen vastaisesti: tästä paketista ei juuri kosmisuutta löydy, ja ajassakin matkataan vain taaksepäin.
Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä Gone Cosmic pörisee oikein nohevasti, eikä laulaja Abbie Thurgood ole mikään koruton läpilaulaja, vaan nauttii selvästikin tripistään bändinsä sointujen keskellä.
Gone Cosmicin virhe on lähinnä siinä, että se mainostaa itseään hyväksi bändiksi Black Sabbathin ja Pink Floydin ystäville. Todellisuudessa Gone Cosmic ei tarvitse tällaisia vertailuja mihinkään. Sen psykedeelinen stoner ei ehkä vie kaukaisiin avaruuksiin, mutta seisoo omilla jaloillaan juuri sopivan särmikkäästi pöhnäisiä sivuaskelia ottaen.
Pajauttelumetallia 1970-luvun hengessä julkaistiin joitain vuosia sitten liikaakin, mutta Gone Cosmic ei jää vain yhdeksi ”okkultismirockin” nostalgianimeksi muiden joukossa. Bändin maailmoihin on valmis uppoutumaan pidemmäksikin aikaa, kunhan sitä kuuntelee Gone Cosmicina, ja vain Gone Cosmicina.