Domovoyd
Domovoyd
Svart
Kotimaisen Domovoydin hapokkaasti surissut ja ujeltanut Oh Sensibility (2013) oli varsin oiva pelinavaus. Paikoin hyvinkin miellyttävissä tunnelmissa surahdellut albumi ei ollut missään nimessä genrensä rujoimpia teoksia, mutta uusimmallaan bändi iskee selkeästi metallisempaa vaihdetta pykälään.
Termi ”metallinen” on Domovoydin kohdalla kuitenkin monilta osin harhaanjohtava, sillä yhtyeen repertuaari käsittää erittäin laajan skaalan eri tyylilajeja. Yleissoundiltaan albumi on kuitenkin edeltäjäänsä raskaammin ja ronskimmin jytisevä, joten metallisuus tulee esiin paljolti jo pelkkien soundien puolesta.
Domovoydin kohdalla päästään jälleen kerran siihen pisteeseen, jossa sisäinen popparini rupeaa kiljumaan lyhyiden ja tarttuvien kappaleiden perään. Lähes 18-minuuttista Vivid Insanity -päätösmammuttia kuunnellessa psykoosi nostaa hirvittävää päätään, ja ainoaksi vaihtoehdoksi jää todeta, että joskus näin helvetilliset biisispektaakkelit ovat yksinkertaisesti liikaa.
Seinäjokelaisten toiminnassa on oma viehätyksensä, mutta järki sanoo biisien olevan yksinkertaisesti liian jykeviä paloja täyteen liekkiin roihahtaakseen. Psykedeelisen jyräyksen hienous on helppo ymmärtää mutta hankala sisäistää, joten kaipa tällaista musiikkia täysillä ymmärtääkseen täytyy omata tietynlainen mielenlaatu, jota kaikilta ei vain löydy.