Hyvää jälkeä aiemmilla levyillään raapinut Rienaus on pysynyt yhtenä suomalaisen black metalin ”salaisuuksista”, vaikka suurempaankin tunnettuuteen olisi aihetta. Erityisesti viiden vuoden takainen Saatanalle oli kova näyttö, jota Luciferille seuraa ansiokkaasti.
Rienauksen musta metalli on perusasioista rakennettua. Raakaa ja korutonta, mutta kaiken kaikkiaan hyvin sävellettyä ja toteutettua. Mikä hienointa, sen melodioissa on monelle kotimaiselle alan bändille tuttua tarttuvuutta, vaikka iskevyys ei ole aivan edeltäjänsä tasolla.
Myös Azazelille kappaleita rustaava Mavrofos on genressään kovan luokan biisinikkari, jonka sävellykset naittavat entistä paremmin melankoliaa ja raakuutta. Luciferille onkin Rienauksen levyistä paitsi raakasoundisin myös ammattimaisin ja omassa pienessä maailmassaan vaihtelevin.
Rienaus tekee jälleen kaiken hyvin ja omaan tyyliinsä. Lienee enää yhtyeestä itsestään kiinni, tuleeko askel isompien sarjaan otettua vai jääkö nelikko ikuisesti underground-piirien ”vangiksi”.