Velmusti nimetty antikosmista black metalia soittava yhden miehen yhtye Bekëth Nexëhmü on neljännellä täyspitkällään raikas poikkeus kaikesta muusta mustan metallin tarjonnasta.
De evigas gravritin piti ilmestyä jo debyyttilevy De dunkla herrernan (2011) jälkeen, mutta jostain syystä Swartadauþuz nauhoitti kymmenisen vuotta sitten pelkät kielisoittimet ja hyllytti levyn sen jälkeen. Rummut ja laulut rykäistiin narulle vuonna 2020, ja nyt levy julkaistaan vihdoin ja viimein.
De evigas gravritin hidastempoinen ja melodinen musiikki on häiritsevällä tavalla vääristynyttä ja melankolista. Samalla se on ritualistista ja hyvinkin sielukasta. Swartadauþuzin sävellyksille on vaikea löytää suoranaista verrokkia. Palasia on napsittu niin pimeistä luolastoista kuin vaikkapa Katatonian alkupään funeral doomista, The Curen goottilaisesta post-punkista ja Burzumin transsitahdeista.
Omaperäisyys on lähes aina hyvä asia, eikä nimikään miestä pahenna – Bekëth Nexëhmü on aivan törkeän kovaa kamaa. Ruotsalaisbändi on ehdottomasti yksi tämän hetken laadukkaimmista tuntemattomista helmistä. Purity Through Fire julkaisee yhtyeen täyspitkät uudelleen tänä vuonna, ja kaikkiin niihin kannattaa tutustua.