Eipä ole power metal sitten Helloweenin alkuaikojen ollut meitsin heiniä. Tätä germaanikoplaa voi kuitenkin näemmä kuunnella ihan kivuttomasti, ja aika mukavasti se myös asettuu maanmiestensä viitoittamaan jatkumoon.
Eikä Mob Rules puhtainta tuplabasari-iskelmää edustakaan, vaan sen ulosanti painottuu selkeästi melodiseen heavyyn ja tomerimmillaan selkeästi melometalliin. Aiemmin tutustumatta jäänyt yhtye onkin oiva tsekata tilinpäätöksellä, joka ulottuu viime vuosituhannelta uusiin biiseihin.
Homma on hanskassa kauttaaltaan, eikä bändin tyylitaju pääse pahemmin heittelehtimään. Jytäkkää perusotetta sekä komeasti melodista ja kuulasta vaan ei kailottavaa laulua riittää 30 biisin mitalta. Aikakausien eroavaisuuksia ei ihmeemmin havaitse, mitä nyt soundit vähän ajan kanssa jämäköityvät ja paikoitellen viulu tahi muu vongutin raikaa tykyttelyn ohella.
Läjä covereita – ei hassumpia muttei merkityksellisiäkään – täydentää täkymielessä pakettia mukavasti. Tasalaatuinen kattaus antaa tuoreille korville bändistä varsin positiivisen kuvan, ja faninkin kuvittelisi myhäilevän vuosikymmenet läpäisevän linjakkuuden ja melodisen vahvuuden parissa.