1970-luvun lopulla perustettu suomalaisyhtye on kokenut uransa varrella kokoonpanomuutoksen jos toisenkin. Tällä hetkellä alkuperäisporukasta on jäljellä enää rumpali Mark Ruffneck, ja loput ryhmästä on tasaisella jaolla vanhempaa ja huomattavasti nuorempaa väkeä.
Voisi kuvitella, etteivät vanhat sedät jaksa enää heilua, mutta tällä kertaa kritiikki kohdistuu junioriosastoon. Jos jengistä täytyy nimetä heikoin lenkki, se on laulaja Vince Kojvula. Jätkällä on sinänsä ihan kiva soundi, mutta joissain biiseissä ääni ei tahdo kantaa tarpeeksi. Se ei veny aina vaadittuihin mittoihin, vaan touhu menee ikäväksi raakkumiseksi. Vanha Oz-laulaja Ape De Martini oli niin tunnistettava ja vahvaääninen, että asia korostuu entisestään.
Kahdeksan perushyvää heavyrallia ja kolme bonusbiisiä (!) sisältävän levyn kohokohtiin lukeutuvat ehkä eniten bändin vanhan meiningin hengessä kulkeva Revival ja pakollinen slovari Long and Lonely Road.
Pienistä epäkohdista huolimatta meno on varmaa ja osaaminen vahvaa. Forced Commandments on vähintään tutustumisen arvoinen, ellei jopa jatkopaikan ansainnut teos.