Hankalasti kategorisoitavaa musiikkiaan vuosituhannen alusta tehtaillut norjalaisbändi Virus ei istu valmiisiin raameihin. On oikeastaan täysin sama, mihin genreen tämän omalaatuisen yhtyeen tyrkkää, osuu aina väärään. Kutsuttakoon tätä sitten vain musiikiksi.
Entisten Ved Buens Ende -ukkojen soitossa elää vahva poikkitaiteellisuuden henki. Jo ensimmäisen Carheart-levyn (2003) sanoitusten aiheeksi ilmoitettiin koirat ja autot, eikä meininki ole nykyisinkään juuri sen normaalimpaa. Tai ehkä tämä on normaalia Virusille, mutta tavanomaiseen metalli- ja rockmusiikin muotokieleen tottuneelle bändi on erikoinen kohdattava.
Muistan vuoden 2008 The Black Fluxin aiheuttaneen minussa todella epämiellyttäviä olotiloja. Kyseessä oli henkisesti painostava, häiritsevä ja levoton kiekko, jonka kuuntelu muodostui äärimmäisen hankalaksi kokemukseksi. Memento Collideria on tähän verrattuna helppo lähestyä, ja kokonaisuutta voisi kuvailla paikoin jopa mukaansatempaavaksi – erityisesti mainiossa Gravity Seeker -kappaleessa, jossa on vanhojen aikojen takaa-ajoleffojen tunnelmaa.
Memento Collider kuulostaa Virusilta. Viimeistään tämä albumi todistaa, että bändi on onnistunut kehittämään täydellisen omaperäisen soundin, jonka toimivuuskin on uudella levyllä ihan kohdillaan.
Mikäli etsit erikoista ja omaleimaista musiikkia, kannattaa kokeilla.