Belgialaiskvintetti heittää yläfemmat melodeathlegendojen At the Gatesin ja Dark Tranquilityn kanssa ja sekoittaa näitä uudempien deathcorejyrien kuten All Shall Perishin runttaukseen. Kuulostaa paperilla pirun hyvältä, eikä bändi petä levylautasellakaan.
Albumin sanoituksellisena pääteemana on elämän nurja puoli lasten silmin käsiteltynä, ja melankolisen brutaali lähestymistapa tarjoaa tähän asianmukaisen äänimaiseman. Vaikutteet ovat parhaiten sopusoinnussa True Naturessä, joka tarjoaa koukuttavine lauluineen tarttumapintaa, vaikka blastaus ja paahtaminen on väännetty tappiin. No More Secretsillä bändi vilauttaa teknistä taituruuttaan. Kepittely kulkee.
Bändi vastaa hiljaisuuden taakkaan huudolla. Kymmenen kappaleen albumi jää kaipaamaan jännitettä ja dynamiikkaa. My Iren introfiilistelyt ja levyn päättävän Awakeningin melodinen piano-outro tuovat lyijynraskaaseen kokonaisuuteen hieman lohtua.