Ruotsalaisen Wagner Ödegårdin pyörittämä Wulkanaz nauttii pienen piirin kulttisuosiota, ja täysin syystä – bändi on tehnyt monesti jopa hulluksi luonnehdittua black metaliaan täysin omilla säännöillään.
Yhtyeen neljännellä levyllä soi odotetusti rosoinen musta metalli, jonka punkahtava pohja viittaa eniten Arckanumin suuntaan. Kokonaisuutta koristellaan kierolla kansanmusiikilla ja omaleimaisilla riffeillä, jotka tuovat musiikkiin yllättävääkin rullaavuutta. Wulkanaz-levy onkin selkeästi Ödegårdin energisin ja mielenkiintoisin luomus.
Viidentoista kappaleen joukkoon mahtuu kaikenlaista, ja moni kuulija pitää puolituntista rykäystä takuulla ainoastaan sekavana. Sekavuus on kuitenkin suuri osa Wulkanazin musiikin arvaamatonta luonnetta, eikä bändiä voisi kuvitella oikeastaan yhtään tätä suoremman ilmaisun pariin sen menettämättä identiteettiään.
Wulkanaz on hankala mutta samalla mielenkiintoinen ja takuulla uniikkeja musiikillisia ideoita tarjoava albumi. Se muistuttaa, että black metalin sisällä elää edelleen monien jo kadonneiksi luulleita vitaalia voimaa ja uskaliaisuutta.