Edellisen rykäyksensä Misanthrosophien kuutisen vuotta sitten julkaissut Membaris ei kuulu black metalin tunnetuimpiin nimiin. Syy tähän käy selväksi Black Plasma Armouria kahlatessa.
Nelikon soitto on genrensä puitteissa priimaa ja laulajat tuntuvat antavan kaikkensa. Hommasta huokuu aito yrittäminen, joka kiteytyy paikoin erinomaiseksi musiikiksi. Intohimo on tässä tapauksessa ainoastaan hyvä asia, mutta toteutuuko se myös hyvien kappaleiden merkeissä?
Black Plasma Armourin myllytys on mukavaa kuunneltavaa, mutta ”se jokin” jää puuttumaan. On hankala määritellä, mikä yhtyeen ilmaisussa lopulta tökkii. Ehkä liiallinen kliinisyys, ehkä liian nopeat tempot. Kokonaisuus jää joka tapauksessa huutamaan jonkinlaista viimeistä iskua.
Membaris ei ole kuitenkaan huono bändi. Sävellysten käänteet ovat keskivertoa black metalia mielenkiintoisempia ja musiikissa on selkeästi etenevä draivi. Siitä huolimatta kaikki tietävät, että mustan metallin klassikot on jo tehty, joten tämäkin albumi tulee hautautumaan loputtomaan harmaaseen massaan.