Ruotsalaista melodista rockia sikäläisen skenen pehmommasta päästä. Mistään leimallisesta ruotsalaisuudesta ei tosin kannata puhua, sillä ihan kansainvälistä menoa toimittava Creye on ilmavan kosketinvoittoisella soundillaan paljon lähempänä esimerkiksi Totoa kuin H.E.A.Tiä tai edes Europea.
Vähän vaarallisemmasta menosta tykkäävälle Creyen kolmosalbumi saattaa olla liiankin miellyttävää musisointia. Nämä lemmenluritukset on puleerattu niin virtaviivaisiksi, ettei niille löydy korvieni välistä ilmanvastusta. Ääriharmoniset melodiat hivelevät kuulimia ja tuovat sisälmyksiin lämpimiä tuntemuksia, eivätkä ainoastaan siksi, että August Rauerilla on niin jumalattoman karismaattinen laulusoundi, että se pistänee kovimmat AOR-miehet kyseenalaistamaan seksuaalisen suuntautumisensa.
III – Weightlessin biisit ovat tasaisen laadukkaita, vaikka myös kiistatta samasta puusta sorvattuja. Aihio on kuitenkin ollut hyvää puuta. Kun muistetaan vielä mainita, että albumin tuotantoarvot ja nuorehkojen svedujen 80-lukulainen genreuskollisuus ovat niin sanotusti mintissä, AOR:n ystävä ei tärvää Creyen parissa aikaansa.