Hyväksi havaitusta Ungfellistä tuttujen miesten Ateiggär paukuttaa ensimmäisellä kokopitkällään mustaa metallia, joka ei noudata genren tavanomaisimpia metkuja.
Ateiggärin ilmaisu on suoraviivaista, mahtipontista ja omalla tavallaan kekseliästä, vaikka kaksikko ei kykene muokkaamaan black metalin peruspilareita uusiksi. Otteista kuitenkin kuulee, että tulenpalava visio ajaa miesten soittoa kohti maisemia, joiden suuntaan kaikki eivät uskalla edes kurkistaa.
Bysantin valtakuntaan ja Leo Arminiusin salamurhaan pohjaavat sanoitukset tarjoavat varmasti hienon tarinan saksaa taitaville, mutta myös pelkkä musiikki maalaa oivaa kertomusta. Harmi, että kappaleet eivät tarjoa kovin unohtumattomia hetkiä, vaan tempovat levyn lävitse vain piirun verran keskivertoa paremmissa merkeissä.
Tyrannemordin sisältö on ammattimaista ja ajoittain iskevääkin, mutta Ateiggäristä haiskahtaa projektiluontoisuus, jolla tuskin ylletään jatkossakaan tätä vakuuttavampiin esityksiin. Mikäli ylväs, monenlaisia sävyjä ja väkeviä teemoja välittävä black metal tuntuu omalta jutulta, albumi on kuitenkin tarkistamisen arvoinen teos.