Skandinaavisesta death- ja black metalista elementtejä ammentava ja niihin sekä eeppisyyttä että massiivisuutta orkestraatioiden kautta tuova Anima Hereticae julkaisee esikoisalbuminsa Descended from the Mountains syyskuun 22. päivä. Inferno tarjoaa levyn kuunneltavaksi kokonaisuudessaan jo nyt aina julkaisupäivään asti.
Kuuntele albumi alapuolelta löytyvän soittimen kautta. Alapuolelta löydät lisäksi laulaja-basisti Ville Rutasen sekä kitaristi-taustalaulaja Taneli Jämsän biisi biisiltä -kommentit, jotka avaavat debyytin sisältöä tarkemmin.
Arcane (intro)
Ville: – Mielestäni nykyisellä singlejen aikakaudella on erityisen tärkeää, että levyt ja niiden sisältämät kappaleet muodostavat kokonaisuuden ja seuraavat jotakin punaista lankaa. Olen aina pitänyt levyistä, jotka ovat kokonaisuuksia. Tällä en tarkoita edes pelkästään teemalevyjä. Aivan kuten yksittäisessä kappaleessa on omat osansa ja draaman kaari, joka tekee siitä mielenkiintoisen, tulee myös levyn olla mielestäni sellainen. Osittain sen takia ajatus melodisesta ja toiveikkaasta mahtipontisesta introsta syntyi. Kyseinen kappale on levyn toiveikkain sävellys. Tuskin tulee yllätyksenä, minkä sävyisen levyn seuraava biisi ottaa. Viimeinen kappale tonaliteetteineen toimii siten parina tälle ensimmäiselle. Siinä välissä kerrotaan levyn tarina. Kappale itsessään syntyi bändin ja studioveljemme Saku Moilasen kanssa yhteistyössä. Saku tunnetaan työstään mm. Wolfheartin kanssa.
Two Wolves
Taneli: – Halusin tehdä tästä räväkän aloitusraidan, joka puskee suoraan ytimeen ja näyttää heti alkuun mitä levy pitää sisällään. Soitannallisesti biisin sävellyksessä on haettu raakuutta ja suoraviivaisuutta, joka puskee kuin höyryveturi konsanaan eteenpäin. Tykkään kappaleista, jotka lähtevät ytimekkäästi ja mitään säästelemättä kuten Slayer konsanaan
Kraken
Taneli: – Tästä rakentuikin yllättävän raskas ja rouhea biisi, joka on saanut rakennuspalikat luonnon helmasta, luonnonkauniista Pyynikin maisemista. Ajatukseni oli vain lähteä normaalille iltalenkille, mutta musiikilliset ajatukset valtasivat mieleni ja mukaan lenkkipolulta tarttui biisi. Yhä edelleen näen Krakenin melodioita kuunnellessa Pyynikin harjun kauniit metsät ja riffeissä sen jylhät kalliot. Takuuvarma lenkkibiisi jatkossakin.
– Minulla ja koko meidän bändillä on luonto lähellä sydäntä ja voinkin sanoa, että kyllä se myös tälläkin levyllä kuuluu. Saku sai tähän myös luotua mahtipontiset orkestraatiot ja tästä biisistä myös rumpalimme Teppo Ristola on loihtinut todella näyttävän studiolive -musiikkivideon.
Cimmerian Darkness
Taneli: – Tehtiin myös levylle radiohitti, tämä tarttuu varmasti kuulijan alitajuntaan tehokkaalla kertosäkeellään. Cimmerian Darknessia pidän ehkä yhtenä levyn helpoiten lähestyttävistä biisikokonaisuuksista jollaisena sen myös halusin olevan. Sävellys on sitä ehtaa AH:ta ja erityisesti tykkään sen onnistuneista kitarasovituksista, johon sain inspiraatiota kymmenien vuosien takaisista suosikkibändeistäni. Tämä biisi myös henkilökohtainen suosikki taustalaulujen osalta, jotka Ville tähän ideoi. Toimivuutensa vuoksi ei ole sattumaa, että biisi laitettiin levylle järjestysnumerolla 4
Kalman väki
Ville: – Kalman väki on henkilökohtainen kappale, jonka taustoja en avaa sen tarkemmin. Puhukoot lyriikat puolestaan. Tuntuu sinänsä helvetin traagiselta, että taiteilijalta vaaditaan aina uhraus jotta voi tehdä kappaleen jossa kuuluu aidosti tunne. Se on jotain mitä ei voi feikata. Biisi itsessään oikeastaan syntyi yhdeltä istumalta kitara kourassa. Biisien synnyttäminen on hiton vaikeaa, ja vaatii joutilaisuutta. Riffejä pystyy tuottamaan loputtomasti, mutta yhtä hyvää kohden syntyy aina 99 paskaa. Halusin, että kappale olisi kauttaaltaan raaka kuten riffittelynsäkin. Mutta kuten kaikessa tässä maailmassa, myös tässä kappaleessa piti olla vastakohta, joka tekee siitä aidosti mielenkiintoisen. Hieman sokeria suolan seassa. Se tulee Suomen kauneimmasta ja samalla voimakkaimmasta miesäänestä, eli Kauniin Kuolemattoman Mikko Heikkilästä. C-osan laulusuoritus on puhdasta taikaa enkä ikinä osannut odottaa mitä se tekisi kappaleelle. Rumpalimme Teppo kertoo vieläkin saavansa aina kylmiä väreitä sen kuullessaan.
The Vault of the Night
Taneli: – Meidän esilämmittely tulevalle loppuhuipennukselle antaa musiikillisestikin odottavan tunnelman, joka johdatellaan jo alusta alkaen puhtaiden kitaroiden saattelemana kohti päämäärää. Mielestäni biiseihimme kuuluu omana osana myös puhtaat kitarat sillä ne tuovat meidän kokonaisuuksiin juuri sitä kontrastia josta pidän. Tämä on meidän tarjoama matka kohti valoa tai paremminkin kohti mustaa valoa. Tämän matkan aikana annamme myös enemmän tilaa kuulijalle rakentaa mielikuvia ja maalailla ajatuksia joihin me suomme mahdollisuuden.
Descended from the Mountains
Taneli: – Loppuhuipennus, olkaa hyvä. Levyn päättävä eeppinen ja erityisesti tahdikas raita, joka ei todellakaan jätä kylmäksi. Tässä liikutaan oman soittoni äärirajoilla, mutta ei niinkään teknisen vaan fyysisen puolen osalta. Tiedätte kun kuulette. Sävellyksen valmistuttua tiesin heti, että se on levyn päätösraita ja myös Teppo ja Ville olivat tästä täysin samaa mieltä. Halusin tämän miltei kymmenminuuttisen spektaakkelin rakentuvan useammasta erityylisestä osioista, mitkä luovat kokonaisuuteen mukavan kontrastin. Saimme tähän biisiin mukaan myös Aeonian Sorrow -solistin Gogo Melonen. Hän täydentää Descend from the Mountains -biisin loppuhuipennukseen kauniilla ja taianomaisella äänellään.
– Nyt kun syksyn synkät illat laskeutuvat esirippuineen niin Anima Hereticae herää kukoistukseen ja kömpii varjostaan. Haluamme että kuulijat poimivat nämä nyanssit, joten olkaa siis hyvät ja vapauttakaa aistit näille sielukkaille melodisille osuuksille ja sulkekaa silmänne.