”Emme halua tuputtaa mitään muka-totuuksia elämästä” – haastattelussa Refusal

Kotimaisessa kuoloundergroundissa kaikessa rauhassa nimeä kerännyt Refusal jysäyttää toisella studioalbumillaan tauluun kovat lukemat. Entisestään julmistuneen ilmeen takaa löytyy musiikillisten ääripäiden laajentuminen.

07.07.2019

Suoraviivaisella raivolla kimppuun iskevä Epitome of Void kuulostaa korviini We Rot Within -edeltäjäänsä (2016) vihaisemmalta, vittumaisemmalta ja grindimmalta. Tuntuuko väite aivan oudolta? 

– Ei lainkaan. Tällä levyllä grindimmat biisit ovat grindimpia ja deathmetalliset biisit enemmän death metalia. Kokonaisuus on edeltäjäänsä äkäisempi ja ennen kaikkea valmiimpi, yhtye vastaa kollektiivisesti. 

Uuden levyn lehdistötiedotteessa mainitaan, että albumin julkaisun tielle sattui jonkinlaisia esteitä. Mistä niissä oli kyse? 

– Meillä oli edellisen levy-yhtiömme antama deadline, jonka mukaan teimme koko paketin valmiiksi. Kun julkaisun aika lähestyi, levy-yhtiö lakkasi vastaamasta viesteihin. Ongelmat saatiin ratkaistua löytämällä levylle toinen julkaisija [Great Dane Records]. 

Levyn sanoitusten kerrotaan liikkuvan ”kantaa ottavissa ja yksilötasolla synkissä aiheissa”. Miksi näistä aiheista on tärkeää kirjoittaa? 

– Kyse on siitä, ettemme halua tuputtaa mitään muka-totuuksia elämästä. Sanoitukset ovat rehellisiä avautumisia omista kiukun kohteista. 

Refusal tarkoittaa suomeksi kieltäytymistä tai torjumista. Millaiset asiat ovat päällimmäisinä kieltolistallanne? 

– Nimestä huolimatta meillä ei ole erityisiä kieltolistoja. Halusimme lyhyen ja ytimekkään nimen, joka on helppo muistaa. Ajan kuluessa nimi on saanut syvempää tarkoitusta sanoitusten muuttuessa kantaa ottavampaan suuntaan. 

Teillä on takana hieman päälle kymmenen vuotta uraa ja melkoinen liuta julkaisuja, joista valtaosa on vuosina 2008–13 ilmestyneitä demoja. Tuntuuko siltä, että yhtyeenne musiikillinen linja on löytynyt ja vakiintunut, vai onko Refusalin toiminta jatkuvaa etsimistä? 

– On täysin luonnollista, että bändi kasvaa julkaisu julkaisulta. Demot lähtivät liikkeelle soittamisen ilosta soittavien nuorten jannujen räyhäämisestä, ja sitä mukaa, kun porukka on kasvanut pikkuhiljaa yhteen bändinä, on syntynyt yhteisymmärrystä siitä, mikä musiikissamme toimii ja mikä ei. 

– Ei tässä ole lyöty missään vaiheessa lukkoon mitään yksittäistä genreä. Tehdään sitä, mikä tuntuu omalta jutulta. 

Julkaistu Infernossa 2/2019.

Lisää luettavaa