Haastis: OZ etenee nyt rennolla otteella

16.06.2011
Sweden Rockissa rokannut Oz osaa yllättää itsensäkin.
Kuva: Sweden Rock -festivaaleilla on esiintynyt vuosien varrella tukku suomalaisia bändejä Hanoi Rocksista ja Havanna Blackistä Eläkeläisiin. Tämän vuoden ainoa sinivalkoisia värejä liputtanut yhtye oli 1980-luvulla aktiivisimman kautensa tehnyt ja vuosien tauon jälkeen paluuta tekevä legendaarinen OZ. Teksti: Toni Keränen Kuva: Lauri Ylitalo www.ozofficial.com/oz/ Ruotsissa jo kymmeniä vuosia asuneiden rumpali Pekka Markin alias Mark Ruffneckin ja laulaja Tapani Hämäläisen alias Ape De Martinezin Nakkilassa perustama yhtye on levyttäny uuden levyn Burning Leather, jonka tuottajanpallilla istuu muun muassa Hellacoptersista, Entombedista ja nykyisin Imperial State Electricistä tuttu Nicke Andersson. – Nicke on vanha OZ-fani jo Fire in the Brainin (1983) ajoilta. Hän vaati, että me soitamme kaiken kuin ennen, omalla tavallamme. Ei mitään pakonomaista muutosta, kuten vaikkapa Europe on paluunsa jälkeen tehnyt. Meillä on vanha maine, eikä se ole huono asia. Jos alkaa tehdä jotain aivan uudenlaista musiikkia, niin miksi sitä tekisi OZin nimellä. Silloin voisi perustaa uuden bändin, Pekka sanoo. Albumin on tarkoitus ilmestyä syksyllä. Bändi on itse maksanut masternauhan kustannukset, ja julkaisu tapahtuu luultavasti usean eri levy-yhtiön kautta markkina-alueen mukaan. – Meidän oli vuonna 1987 tarkoitus tehdä sopimus Atlantic Recordsin kanssa, mutta sitä ei lupauksista huolimatta koskaan tapahtunut. Siitä oppineena en puhu ennakkoon vielä mitään, Pekka muistelee yhtyeen ensimmäisen tulemisen päättänyttä tapahtumaa. – Levy on vanhaa kunnon OZ-kamaa, mutta jykevillä uusilla soundeilla. Mukana on esimerkiksi monia Jayn tekemiä kappaleita, jotka jäivät levyiltä pois 80-luvulla, mutta myös vanhojen tuttujen kappaleiden uudelleenversiointeja ja aivan uusia sävellyksiä, rumpali kertoo. Uskolliset fanit tietävätkin, että mainittu Jay on Jay C. Blade, toiselta nimeltään Jukka Lewis, joka tunnetaan paremmin Yön rivistöstä. Levyllä soittavat myös samoista ympyröistä tutut Markku Petander (ex-Yö, ex-Popeda) ja Costello Hautamäki (Popeda, ex-Hanoi Rocks), mutta keikoilla heitä ei ainakaan tällä hetkellä nähdä. – Costilla tuli niin paljon Popedan kanssa hommia, ettei hän ehdi. Haluamme olla nyt myös aktiivisesti keikkaileva bändi, joten otimme Costin tilalle Michel Santunionen. Hän on ollut monessa mukana ja soittanut muun muassa ruotsalaisessa versiossa Queen-musikaalissa We Will Rock You. Itse Brian May ja Roger Taylor valitsivat Michelin henkilökohtaisesti yli sadan hakijan joukosta. Hänen kauttaan löysimme myös basisti Johannes Sandbergin, joka tuuraa Jayta aina kun hän ei omilta kiireiltään ehdi. Petanderin sivussaoloon liittyy hieman värikkäämpi tarina. – Hän harjoitteli näitä keikkoja varten yksin kotonaan poseerauksia ja katkaisi Van Halen -hyppyä tehdessään jalkansa. Haastattelutilanteessa on pakko varmistaa, että tämä tieto voidaan julkaista. – Totta kai se voidaan julkaista, se on totuus, Pekka nauraa. Samaan hengenvetoon hän kertoo, että Petanderia kyllä nähdään vielä tulevilla keikoilla, mutta tarvittaessa korvaajana on John Berg -niminen ruotsalaiskepittäjä. OZin neljä levyä käsittänyttä kasariaikaa leimasivat edellä mainitun Atlantic-vedätyksen lisäksi monenlaiset vastoinkäymiset muun muassa peruuntuneen Venomin USA:n-kiertueen muodossa. Yhtye kokeili toista tulemista 1990-luvun alussa, mutta hajosi ainokaiseksi jääneen Roll the Dice -levyn (1991) jälkeen. Vuosien varrella varrella yhtyettä on maaniteltu takaisin yhteen ja soittamaan esimerkiksi Sweden Rockiin. – Sweden Rock Magazinen pomot ovat kovia OZ-faneja. Ape on käynyt täällä festareilla ja hänelle on ehdoteltu paluukeikkoja. Meillä ei ollut kuitenkaan tarkoitus soittaa koskaan enää. Jossain vaiheessa silti soittelin Jaylle, asioita punnittiin ja sitten saatiin Ape mukaan, ja siitä se lähti vain kehittymään. Pekka sysää vastuuta myös Infernon omalle Lauri Ylitalolle, joka on mukana haastattelutilanteessa kuvaajan ominaisuudessa. Ylitalo kirjoittaa parhaillaan suomalaisen hevin alkuajoista kertovaa kirjaa, joka kulkee työnimellä Tuhannen megawatin totuus. Siihen on muun muassa Zero Ninen, Tarotin ja Iron Crossin jäsenten lisäksi haastateltu myös OZ-miehiä. – Tuolla kaverilla on kyllä vaikutusta asiaan. Olin monta vuotta kieltäytynyt antamasta haastatteluja OZiin liittyen, mutta Laurin kanssa jutellessa muistui mieleen kaikkia hauskojakin asioita. Se ei ollutkaan pelkkää persettä se homma. Uusi tuleminen etenee siis mukavasti omalla painollaan. Pekan mukaan nyt ei tarvitse puristaa, vaan kaikki mikä tapahtuu otetaan pelkkänä plussana. Mukana on myös arvaamattomuutta aitoon rocktyyliin. – Saattaa käydä niin, että OZin kanssa lavalla näkyy muitakin kavereita kuin tässä mainitut. Sehän tästä projektista niin hauskan tekeekin, että ei tiedä itsekään tarkkaan mitä tapahtuu. Hauskaa tämä joka tapauksessa on! OZ esiintyy Oulun Jalometallissa, joka järjestetään 12.–13. elokuuta.

Sweden Rock -festivaaleilla on esiintynyt vuosien varrella tukku suomalaisia bändejä Hanoi Rocksista ja Havanna Blackistä Eläkeläisiin. Tämän vuoden ainoa sinivalkoisia värejä liputtanut yhtye oli 1980-luvulla aktiivisimman kautensa tehnyt ja vuosien tauon jälkeen paluuta tekevä legendaarinen OZ.

Teksti: Toni Keränen Kuva: Lauri Ylitalo www.ozofficial.com/oz/

Ruotsissa jo kymmeniä vuosia asuneiden rumpali Pekka Markin alias Mark Ruffneckin ja laulaja Tapani Hämäläisen alias Ape De Martinezin Nakkilassa perustama yhtye on levyttäny uuden levyn Burning Leather, jonka tuottajanpallilla istuu muun muassa Hellacoptersista, Entombedista ja nykyisin Imperial State Electricistä tuttu Nicke Andersson.

– Nicke on vanha OZ-fani jo Fire in the Brainin (1983) ajoilta. Hän vaati, että me soitamme kaiken kuin ennen, omalla tavallamme. Ei mitään pakonomaista muutosta, kuten vaikkapa Europe on paluunsa jälkeen tehnyt. Meillä on vanha maine, eikä se ole huono asia. Jos alkaa tehdä jotain aivan uudenlaista musiikkia, niin miksi sitä tekisi OZin nimellä. Silloin voisi perustaa uuden bändin, Pekka sanoo.

Albumin on tarkoitus ilmestyä syksyllä. Bändi on itse maksanut masternauhan kustannukset, ja julkaisu tapahtuu luultavasti usean eri levy-yhtiön kautta markkina-alueen mukaan.

– Meidän oli vuonna 1987 tarkoitus tehdä sopimus Atlantic Recordsin kanssa, mutta sitä ei lupauksista huolimatta koskaan tapahtunut. Siitä oppineena en puhu ennakkoon vielä mitään, Pekka muistelee yhtyeen ensimmäisen tulemisen päättänyttä tapahtumaa.

– Levy on vanhaa kunnon OZ-kamaa, mutta jykevillä uusilla soundeilla. Mukana on esimerkiksi monia Jayn tekemiä kappaleita, jotka jäivät levyiltä pois 80-luvulla, mutta myös vanhojen tuttujen kappaleiden uudelleenversiointeja ja aivan uusia sävellyksiä, rumpali kertoo.

Uskolliset fanit tietävätkin, että mainittu Jay on Jay C. Blade, toiselta nimeltään Jukka Lewis, joka tunnetaan paremmin Yön rivistöstä. Levyllä soittavat myös samoista ympyröistä tutut Markku Petander (ex-Yö, ex-Popeda) ja Costello Hautamäki (Popeda, ex-Hanoi Rocks), mutta keikoilla heitä ei ainakaan tällä hetkellä nähdä.

– Costilla tuli niin paljon Popedan kanssa hommia, ettei hän ehdi. Haluamme olla nyt myös aktiivisesti keikkaileva bändi, joten otimme Costin tilalle Michel Santunionen. Hän on ollut monessa mukana ja soittanut muun muassa ruotsalaisessa versiossa Queen-musikaalissa We Will Rock You. Itse Brian May ja Roger Taylor valitsivat Michelin henkilökohtaisesti yli sadan hakijan joukosta. Hänen kauttaan löysimme myös basisti Johannes Sandbergin, joka tuuraa Jayta aina kun hän ei omilta kiireiltään ehdi.

Petanderin sivussaoloon liittyy hieman värikkäämpi tarina.

– Hän harjoitteli näitä keikkoja varten yksin kotonaan poseerauksia ja katkaisi Van Halen -hyppyä tehdessään jalkansa.

Haastattelutilanteessa on pakko varmistaa, että tämä tieto voidaan julkaista.

– Totta kai se voidaan julkaista, se on totuus, Pekka nauraa. Samaan hengenvetoon hän kertoo, että Petanderia kyllä nähdään vielä tulevilla keikoilla, mutta tarvittaessa korvaajana on John Berg -niminen ruotsalaiskepittäjä.

OZin neljä levyä käsittänyttä kasariaikaa leimasivat edellä mainitun Atlantic-vedätyksen lisäksi monenlaiset vastoinkäymiset muun muassa peruuntuneen Venomin USA:n-kiertueen muodossa. Yhtye kokeili toista tulemista 1990-luvun alussa, mutta hajosi ainokaiseksi jääneen Roll the Dice -levyn (1991) jälkeen. Vuosien varrella varrella yhtyettä on maaniteltu takaisin yhteen ja soittamaan esimerkiksi Sweden Rockiin.

– Sweden Rock Magazinen pomot ovat kovia OZ-faneja. Ape on käynyt täällä festareilla ja hänelle on ehdoteltu paluukeikkoja. Meillä ei ollut kuitenkaan tarkoitus soittaa koskaan enää. Jossain vaiheessa silti soittelin Jaylle, asioita punnittiin ja sitten saatiin Ape mukaan, ja siitä se lähti vain kehittymään.

Pekka sysää vastuuta myös Infernon omalle Lauri Ylitalolle, joka on mukana haastattelutilanteessa kuvaajan ominaisuudessa. Ylitalo kirjoittaa parhaillaan suomalaisen hevin alkuajoista kertovaa kirjaa, joka kulkee työnimellä Tuhannen megawatin totuus. Siihen on muun muassa Zero Ninen, Tarotin ja Iron Crossin jäsenten lisäksi haastateltu myös OZ-miehiä.

– Tuolla kaverilla on kyllä vaikutusta asiaan. Olin monta vuotta kieltäytynyt antamasta haastatteluja OZiin liittyen, mutta Laurin kanssa jutellessa muistui mieleen kaikkia hauskojakin asioita. Se ei ollutkaan pelkkää persettä se homma.

Uusi tuleminen etenee siis mukavasti omalla painollaan. Pekan mukaan nyt ei tarvitse puristaa, vaan kaikki mikä tapahtuu otetaan pelkkänä plussana. Mukana on myös arvaamattomuutta aitoon rocktyyliin.

– Saattaa käydä niin, että OZin kanssa lavalla näkyy muitakin kavereita kuin tässä mainitut. Sehän tästä projektista niin hauskan tekeekin, että ei tiedä itsekään tarkkaan mitä tapahtuu. Hauskaa tämä joka tapauksessa on!

OZ esiintyy Oulun Jalometallissa, joka järjestetään 12.–13. elokuuta.

Lisää luettavaa