Ikuinen matka tuntemattomaan – haastattelussa Kauan

Anton Belov on kulkenut pitkän matkan siitä, kun hän yritti ilmaista itseään varhaisilla Kauan-albumeilla blackin, doomin ja folkin keinoin. Yhtyeen kahdeksas albumi Ice Fleet koostuu yhdestä tositarinaan perustuvasta, hyytävän kauniista kappaleesta, jolla Belov tavoittaa viimein haaveensa.

29.05.2021

1920-luvulla Neuvostoliiton pohjoiselta rannalta lähtee matkaan laivue, jonka päämääränä on tutkia Laptevinmeren saaria ja etsiä arvokkaita luonnonvaroja. Laivue katoaa yli vuosikymmenen ajaksi jäljettömiin.

1930-luvulla joukko geologeja seilaa samoilla seuduilla ja löytää jäätyneen laivueen, jonka miehistön menehtymisen syy on hämärän peitossa. Jäljellä on vain muutamia päiväkirjoja, lokikirjoja ja kirjeenvaihtoa.

2020-luvulla Kauan-yhtye, joka syntyi Venäjällä, toimi sittemmin Ukrainassa ja on nyt asettunut Viroon, valmistautuu julkaisemaan säveltäjänsä Anton Belovin johdolla kadonneen laivueen tarinan kertovan albumin.

– Tositarina, johon Ice Fleet perustuu, oli niin vaikuttava, että se inspiroi minua tekemään musiikkia, jonka valmistuttua koin vihdoin olevani itsekin täysin tyytyväinen Kauan-albumiin, Anton Belov kertoo.

– Yleensä, kun Kauan-albumi on valmistunut ja annan siihen liittyviä haastatteluja, olen jättänyt levyn henkisesti taakseni ja kuulen sillä vain kaikki tekemäni virheet. Ice Fleetin sävellykset, sovitukset ja soundit koskettavat jopa minua itseäni tavalla, jollaista en ole kokenut koskaan aiemmin.

– Minusta tuntuu kuin tämä ei olisi alkuunkaan säveltämäni albumi. Ihan kuin olisin kokenut selittämättömän inspiraation näiden laivojen tarinan äärellä ja jokin korkeampi voima olisi kanavoinut musiikkia lävitseni.

– Ice Fleet on minulle herkkä, hauras kokemus. Kun kuuntelen näitä melodioita, koen todella raakoja tunteita, jotka ovat yhtä voimakkaita kuin puhtaimman rakkauden tunne. Toivon, että joku muukin kokee albumin niin. 

Miltä suomi tuntuu? 

Ennen kuin uusi Kauan-albumi on soinut sekuntiakaan, yhtyettä kuunnellut kiinnittää huomiota albumin nimeen, se kun on englantia. 

Kauan on kirjoittanut sanoituksensa suomeksi siitä lähtien, kun nuori Anton Belov perusti yhtyeen. Venäläisenä hänellä on ollut uniikki lähestymistapa suomen kieleen. 

– Sanojen merkityksen ohella minulle merkitsee paljon se, miltä suomenkieliset sanat kuulostavat, miten ne soivat ja miltä ne tuntuvat. Minulle suomenkieliset sanat saattavat tuntua aivan erilaisilta kuin teille suomalaisille, Belov sanoo. 

– Samasta syystä uuden albumin nimeksi tuli Ice Fleet. Suomenkielinen sana ”laivue” ei tuntunut siltä, mitä albumi vaati. Pyörittelin nimeä tovin mielessäni, kunnes ymmärsin, että ainoastaan Ice Fleet kuulostaa oikealta. 

– Olin tutkinut pitkään alkuperäiseen 1920-luvulla matkanneeseen laivueeseen liittyviä kertomuksia ja muistiinpanoja. Tiesin täsmälleen, minkälaisen tarinan tulen kertomaan jo ennen kuin olin säveltänyt levylle nuottiakaan. Myös levyn nimellä oli tavallista suurempi merkitys, koska kaiken oli tuettava tarinan tunnelmaa. 

Puhuessaan suomen kielestä Belovin ääni täyttyy kunnioituksesta ja intohimosta rakasta äidinkieltämme kohtaan. Hän sanoo, ettei toista vastaavaa kieltä ole. 

– Rakastan sitä, miltä suomi tuntuu puhuttuna ja millaisia sanojen tekstuurit ovat. Voi tuntua oudolta, että venäläinen kaveri kirjoittaa musiikkia suomeksi, mutta suomi on ainoa kieli, jolla koen voivani ilmaista itseäni. 

Belov ei kykene pidättelemään nauruaan kertoessaan, ettei hänen suhteensa suomeen ole kuitenkaan yksioikoinen. 

– En tule koskaan osaamaan suomea niin hyvin, että aksenttini katoaisi kokonaan, eikä se ole tarkoituksenikaan. Se tapa, jolla laulan, on osa minua, ja samalla osa Kauan-musiikkia. 

– Tietyt suomen ja venäjän erot ovat silti ylitsepääsemättömän vaikeita. Vaikkapa se, miten paljon merkitystä on sillä, miten A ja Ä lausutaan. Venäjäksi A on periaatteessa äännettäessä kuin suomalainen Ä, mutta jos suomessa muuttaa A:t Ä-kirjaimiksi, tai päinvastoin, saattaa muuttaa koko sanan merkityksen. 

– Onneksi Sorni Nain [2015] ja Ice Fleetin sanoitukset ja ääntämykseni alkavat käydä järkeen jopa siinä määrin, että kehtaan soittaa tätä musiikkia tietoisesti myös suomalaisille. 

Laula vähän mutta asiaa 

Ice Fleetillä suomi jää näennäisesti totuttua pienempään osaan, sillä laulujen määrä on yhdestä 43-minuuttisesta kappaleesta koostuvalla albumilla pieni. Ice Fleet onkin lähes instrumentaalinen sävellys. 

– Päätin luottaa vaistooni täysin, enkä kirjoittanut levylle yhtään enempää sanoja kuin se vaati, Belov sanoo. 

– Sävellän musiikkini yleensäkin todella valmiiksi ennen kuin kirjoitan sanoja tai varsinkaan laulusovituksia. Joskus kappaleet kerta kaikkiaan vaativat ihmisäänen kaltaista tekstuuria tai sanoitusten luomaa johdatusta, mutta historiassani olen kirjoittanut myös musiikkia, johon olen ynnännyt laulua vain sen takia, että musiikissa kuuluu olla laulua. 

– Nyt käytin laulua entistä enemmän instrumenttina muiden joukossa. Halusin luoda maalauksellisen kappaleen, joka perustuu kyllä tiettyyn tarinaan, mutta jättää silti paljon mielikuvituksen varaan. Tämä kappale ei väännä asioita rautalangasta, eikä sen pidäkään tehdä niin. 

Belovin kaikkensa antavan raa’at laulut ovat sitäkin voimakkaampia, kun ne toimivat eräänlaisina polveilevan kappaleen kylmiä väreitä aiheuttavina kliimakseina. 

– Koska maailmassa on vain noin viisi miljoonaa ihmistä, jotka ymmärtävät kirjoittamiani tekstejä, toivon että jo tapani heittäytyä tämän albumin lauluihin välittää sitä tunnetta, jota haluan ilmaista. 

– Aivan kuten minulle merkitsee laulukielessäkin eniten tunne, sama pätee myös lauluihin. Tärkeintä on melodia ja se ihmisäänen omanlainen väri, jolla pystyn vetämään vielä sen yhden tunnistettavan pensselinvedon maalaukseen. Ice Fleetillä sitä tapahtuu vähemmän, mutta sitäkin merkittävämmällä tavalla. 

Pitkän kaavan kautta 

Belov kertoo kokeilleensa Kauan-historian aikana sekä sävellysten että perinteisempien kappaleiden tekemistä, mutta juuri Ice Fleetin tarina vaati hänen mukaansa yhden laajan, katkeamattoman kokonaisuuden. 

– Minulle oli kaikkein tärkeintä vangita levylle se ihan tietty tunne, kun laivueen matkustajat ovat loppumattoman tuntuisella matkalla keskellä hiljaista yksinäisyyttä. He kulkevat kohti tuntematonta, vailla tietoa päämäärästä. 

– Se ei olisi onnistunut yksittäisiä kappaleita tietyistä tilanteista tekemällä. En halunnut kertoa tarinaa sillä tavalla. Kaiken keskiössä oli tunnetila siitä hetkestä, kun hengittää aavalla merellä jääkylmää ilmaa keuhkoihinsa, aina siihen pisteeseen, kun on menettämässä toivonsa ja tietää kuolevansa. 

– Albumin mukana tulee libretto, aivan kuin oopperassa tai teatterissa, mutta sen tarkemmin en halua tarinan kulkua johdatella. Halusin jättää paljon tilaa tunteelle ja tulkinnalle, jotta musiikkini olisi mahdollisimman visuaalista. 

Hetken hiljaisuuden jälkeen Belov nimeää kaksi esikuvaansa sen suhteen, miten säveltää sisältörikkaita kappaleita sekä pitkän että lyhyen kaavan kautta. 

– Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se, miten Moonsorrow’n Henri Sorvali saa luotua pitkistä kappaleistaan kuin kokonaisia oopperoita, joiden draaman kaari on käsinkosketeltava. 

– Toisaalta taas Steven Wilson onnistuu kerta toisensa jälkeen vangitsemaan jopa kolmen neljän minuutin kappaleeseenpaljon erilaisia tasoja. Suoran iskevyyden pinnan alla voi tapahtua vaikka mitä.

– Vei vuosia, ennen kuin opin itsestäni sen, etten osaa ilmaista itseäni kovin lyhyesti. Jos alan puhua jostain asiasta, saatan jutustella kymmeniä minuutteja silkkaa tajunnanvirtaa pääsemättä asiaan. Samalla tavalla musiikissani pitkä kaava on minulle luonnollisempi. Kun alan tapailla jotain melodiaa ja koen sen rakentuneen ensimmäiseen huipentumaansa, kappale kellottaakin jo kahdeksan minuuttia.

– Kappaleeni ovat ikuisia matkoja tuntemattomaan, ja ehkä juuri siksi samastuin Ice Fleetin laivueen jäseniin.

Enemmän kuin musiikkialbumi

Belovin puhuessa Ice Fleetistä suurimpana teoksena, jonka hän on tähän mennessä Kauan-yhtyeen nimissä tehnyt, hän ei tarkoita ainoastaan musiikkia. Albumin konsepti koostuu hänen mukaansa paljon laajemmasta rakennelmasta.

– Olen ajatellut asian niin, että Ice Fleet on kuin puu, jonka yksi oksa on musiikki, toinen ovat sanoitukset, kolmas on levyn mukana tuleva libretto ja neljäs on visuaalisuus, joka yltää paljon kansia pidemmälle.

Belov kertoo myhäillen vielä yhdestä uudesta aluevaltauksesta, joka on merkittävä osa Ice Fleetin kokonaisuutta: Kauan rakensi albumin teeman ympärille myös kokonaisen pöytäroolipelin.

– Kun aloimme kiertää bändin [livekokoonpanoon kuuluvat kitaristi-laulaja Belovin lisäksi basisti Alex Vynogradoff, rumpali Anton Skrynnik, viulisti Anatoly Gavrilov ja kosketinsoittaja Alina Belova] kanssa enemmän vuonna 2017, kaipasimme pakettiautoon jotain muutakin tekemistä kuin tupakanpolttelun ja tarinoiden kertomisen. 

– Se sai minut kiinnostumaan pöytäroolipeleistä. Huomasin, että niin paljon keskittymistä vaativa asia on ainoa tapa nollata itseni siltä luomisen vimmalta, jota jatkuvasti tunnen. Kun pelaan hyvin kirjoitettua pöytäroolipeliä, kykenen sammuttamaan luovuuteni ja antamaan mielelleni hetkeksi aikaa rauhan.

– Tutustuttuani pöytäroolipeleihin enemmän huomasin Ice Fleetin taustatarinan sopivan sellaiseen täydellisesti. Ne 1920- ja 1930-luvun tapahtumat antavat tietynlaisen lähtöasetelman miehistöille ja ympäristön erilaisille tapahtumille. Tarinan loppu on täysin avoin, joten luomassamme pöytäroolipelissä voi tapahtua mitä vain.

– Huomaat sen, jos syvennyt kirjoittamaamme peliin. Toivottavasti Ice Fleet -albumin soidessa. Erilaisia variaatioita on olemassa lukemattomia. Joissakin peleissä miehistö tulee selviämään, joissakin kuolemaan, mutta olemme kirjoittaneet myös vielä mielikuvituksellisempia vaihtoehtoja, jotka tulevat yllättämään pelaajat.

– Kun ynnää pöytäroolipelin Ice Fleet -kokemukseen, tulee toivottavasti tavoittamaan lopullisesti ne tunteet, joita olen pyrkinyt tälle albumille kanavoimaan.

Julkaistu Infernossa 3/2021.

Lisää luettavaa