Marraskuussa 2021 Lordi julkaisi peräti seitsemän täysimittaista albumia yhdellä rykäyksellä. Vain puolitoista vuotta myöhemmin yhtye on jälleen uuden levyn äärellä. Massiivisen Lordiversity-kokonaisuuden jälkeen ”vain” yhden albumin tekeminen kävi huomattavan kevyesti.
– Tuntui melkein kuin singleä olisi tehnyt. Helvetin helppoahan tämä oli, mutta helppous ei tule määrästä vaan sisällöstä, Mr. Lordi kertoo.
Lordiversityn jokainen albumi keskittyy tiettyyn aikakauteen ja genreen. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa proge-, thrash- ja diskolevy. Näiden kokeilujen jälkeen Mr. Lordi halusi tehdä albumin, joka on ”perinteistä Lordia”.
– Jo ennen noita seitsemää pari edellistä levyä oli ehkä vähemmän melodista ja synkempää tavaraa. Nyt halusin painaa resetiä ja palauttaa homman tehdasasetuksille. Tein uutta albumia aivan kuin olisin tehnyt Get Heavyä [2002], The Arockalypseä [2006] tai Babez for Breakfastiä [2010], eli se on oikein melodista ja koukukasta kamaa.
– Biisien tekeminen ei ole mulle ikinä hankalaa vaan liiankin helppoa, koska tavaraa tulee niin saatanasti. Silti tämä oli aivan helvetin helppo prokkis. Biisit muljahteli ulos niin luontevasti, että sitä mukaa kun teki yhden, aina vaan tuli uusi.
Lähes kaikki biisimateriaali oli saman tien käyttökelpoista. Yksi kappale päädyttiin jättämään lopulta pois.
– Se oli vähän liian rankka, joten se säästettiin tuonnemmaksi. Siinä oli aika paljon 80-luvun Judas Priestin henkeä, se oli ikään kuin Metal Gods Lordin tekemänä. Eihän sekään ole tänä päivänä raskasta musaa, mutta tälle levylle siinä oli liian vähän melodiaa ja liikaa riffiä.
Alun perin Lordiversityn piti olla kymmenen albumin kokonaisuus. Levy-yhtiöltä heltisi lupa vain seitsemään, joten kolme levyä jäi tavallaan pöytälaatikkoon.
– Jengi kyseli jo, että tuleeko nyt ne kolme puuttuvaa albumia. Niitä oli esimerkiksi kantrilevy ja leffascorelevy, mutta eihän ne toimi yksinään. Ei tuollaista täysin kuriositeettimusaa voi julkaista Lordin uutena levynä.
Hirviön uudet vaatteet
Maaliskuun lopussa ilmestynyt Screem Writers Guild ei ole konseptialbumi, mutta sen teema pyörii vahvasti klassisten kauhuelokuvien ympärillä. Kaikenlainen kauhukuvasto on aina ollut vahva osa Lordin musiikkia ja imagoa, mutta aiemmin näistä aiheista ei ole laulettu koko albumin mitalla.
– Kun aloitin tämän levyn tekemisen, Get Heavyn 20-vuotissynttärit oli juuri alkamassa, bändin perustamisesta oli kulunut 30 vuotta ja kitaristikin vaihtunut. Halusin painaa resetiä myös tematiikan suhteen ja tehdä selkeästi kauhujuttuja.
– Heavy metalin ilosanomasta, nekrofiliasta ja persepanosta on tehty ihan vitusti biisejä, mutta tällaiset klassiset leffaviitteet on aika vähissä. Esimerkiksi ihmissusista emme ole tehneet vielä yhtään biisiä.
Albumin tekeminen alkoi tammikuussa 2022, vain pari kuukautta Lordiversityn ilmestymisen jälkeen. Levyn bookletissa ja muissa materiaaleissa bändi esiintyy yhä vanhoissa puvuissa ja maskeissa, sillä uusista ei ollut paketin lähtiessä painoon tietoakaan.
– Jouduin maalaamaan kansikuvan ihan lonkalta viime kesänä. Tein siihen tämmöiset Universal Monstersin ja Lordi-hahmojen sekasikiöt. Meikäläinen on vähän kuin Frankenstein, ja Kone on ihmissusi.
Uusien asujen suunnittelu alkoi loppuvuoden Euroopan-rundilla, ja toteutuksessa meni koko tammi-helmikuu. Puvuissa on joitakin elementtejä levyn kannesta, mutta kaikkea ei voitu toteuttaa samalla tavalla.
– Manan Dracula-hahmo ja Hiisi, joka on ikään kuin Mustan laguunin hirviö, ovat säilyneet eniten siitä kansikuvasta. Frankensteinista on jäljellä arpi meitsin naamassa, vaikka alkuperäisellä Frankensteinin hirviöllähän ei ole sitä arpea.
– Kun ekat promokuvat tuli ulos, hahmoja verrattiin heti levyn kanteen. Tuli kommentteja, että ”eihän se Kone olekaan ihmissusi”. No vittu, karvainen robottijätkä voisi olla aika huono yhdistelmä! Hellassa on kuitenkin vähän samaa, tämmöinen Vampira-tyyppinen Maila Nurmi -puku ja näin.
Uusia kokeiluja
Screem Writers Guild edustaa musiikillisesti hyvin perinteistä Lordia, mutta levyllä on myös muutama yllätys. The Bride on yhtyeen ensimmäinen täysin puhtaasti laulettu slovari.
– Idea tuli siitä, että se kantrilevy jäi tekemättä. Mietin että miksi ei. Olisi hauska kokeilla ja tehdä biisi, jonka laulan ihan puhtaasti.
– Ei se ole mulle niin erikoista, mutta se yllätti jo pelkästään bändiläiset. Soitin biisiä yhdelle vanhalle kaverilleni, ja hän kysyi, laulaako tässä nyt se teidän uusi kitaristi. Ollaan tunnettu 40 vuotta, eikä jätkä tunnista mun ääntä!
Kappale toimi myös eräänlaisena kokeena.
– Ihmisillä voi tökkiä Lordissa maskit tai pellebändin leima, mutta yksi asia on mun laulutyyli, se rahiseva kurlaus. Itse en kuule sitä yhtään! Tuskin joku Tom Waitskään kuulee omaa korinaansa.
– Ihan hauska nähdä, millaisia kommentteja tulee. Olen saanut kuulla 90-luvulta asti, ettei laulutyylini sovi tällaiseen musiikkiin. Toki tiedostan sen. Ei ole hirveästi muita bändejä, jotka yhdistää Lemmy- tai Timo Nikki -tyyppisen äänen Desmond Child -tyyppiseen musaan.
Täysin puhtaasti laulaminen osoittautui yllättävän haastavaksi.
– Kun käytän ääntäni, se särö lähtee heti mukaan. Äänitykset piti ottaa melkein laini lainilta, sillä tarkoitus oli, ettei sitä rahinaa ole yhtään. Silti joku sanoi, että ihan alussa on. Minä en sitä kuule, mutta ehkä sitä sitten vähän on, Mr. Lordi nauraa.
Toinen erikoisempi kappale on päätösbiisi End Credits, jonka sanoituksissa on paljon samaa tarinaa kuin viime syksynä ilmestyneessä Lordiary-kirjassa.
– Tuli ajatus, että haluan tehdä biisin omiin hautajaisiini. Se ei ole niinkään poikkeuksellista, Elton Johnillakin taitaa olla oma hautajaisbiisi jo jollain 70-luvun debyytillä.
– Toinen asia oli, että kun on leffateemainen levy, olisi hyvä olla lopputekstit. Sanotaan, että kuoleman hetkellä elämä vilisee filminauhana silmien edessä. Mietin, mikä se mun filminauha voisi olla. Lordiary oli juuri laitettu tätä biisiä tehdessä pakettiin, ja kaikki lapsuuden, nuoruuden ja elämän käänteet yksityishenkilönä oli tuoreessa muistissa.
Jotkut ovat ymmärtäneet kappaleen sanoman ja tarkoituksen aivan väärin.
– Mua hykerryttää hirveästi, että kun soitin sitä demoa jengille, joillakin herkimmillä nööseillä alkoi silmät kostua. Multa kysyttiin, onko kaikki ok. Että onko sun tupakointi nyt viimein ottanut susta kiinni, tai onko sulla joku syöpä ja olet kuolemassa? No ei, mitä vittua. Herranpieksut sentään, jos haluaa tehdä oman hautajaisbiisin, se on vähän pakko tehdä silloin kun on vielä hengissä!
– Mulle se ei ole niin vakavaa. Olen ihan varma, että osa herkimmistä faneista ajattelee, että tämä on nyt Lordin viimeinen levy ja kohta se kuolee. Ei siinä ole mitään sellaista.
Mr. Lordi todellakin haluaa kappaleen soivan hautajaisissaan, sitten aikanaan.
– Jos sitä ei soiteta, lupaan, että palaan kummittelemaan. Enkä ole sitten mikään kiva kummitus!
– Sitähän ei saa tehdä Suomessa, mutta oikeasti haluaisin, että minut täytettäisiin. Silmät auki, suu irvistykseen, arkku auki ja sitten tuo biisi. Sanoin rovaniemeläiselle ystävälleni, Simerockin pitäjälle Simelle, että minut voisi täyttää ja laittaa Simerockin toimiston ikkunaan – se on sopivasti siinä Lordi-aukion kupeessa. Se olisi ihan vitun hauskaa, Mr. Lordi nauraa.
Uutta verta
Lordissa vuodesta 1997 asti soittanut Amen erotettiin yhtyeestä pitkään jatkuneiden ongelmien vuoksi helmikuussa 2022. Lordiary-kirjasta käy ilmi, että kitaristin motivaatio oli hyvin heikoissa kantimissa etenkin studiossa, ja osalle Lordiversity-albumeista Mr. Lordi joutuikin soittamaan komppikitarat itse.
Amenin tilalle yhtyeeseen liittyi Kone, joka pääsi heti mukaan uuden albumin äänityksiin. Levyn tekeminen uuden, innostuneen jäsenen kanssa oli kovin erilaista.
– Vertailu on kylmää ja karua, siitä ei pääse mihinkään. Tässä oli jo unohtunut, miltä tuntuu, kun on oikeasti motivoitunut kitaristi bändissä – kaikella rakkaudella ja kunnioituksella Amenia kohtaan.
– Amenhan ei koskaan pitänyt studiosta tai viihtynyt siellä. Sitten otetaan vertailuun tämä uusi jantteri. Jumalauta, kun ei tarvitse selittää mitään ja homma hoituu innolla. Kauhean hyvä tunnelma eikä mitään ongelmaa!
Kitaristinvaihdos on selkeästi kuultavissa levyllä, ja etenkin soolot erottuvat uudella tavalla.
– KISS-pohjalta kun mennään, niin voi sanoa, että Amen oli Lordin Ace Frehley ja Kone on meidän Bruce Kulick. Mukava mies, ammattilainen korkealla motivaatiolla ja osaamistaidoilla. Amenilla oli tietysti oma staili, mutta se on myös vaikuteasia.
– Amenin suosikkikitaristeja ovat Angus ja Malcolm Young, Ace Frehley ja Keith Richards, eli näitä rock’n’roll-äijiä. Koneen suosikkijätkät ovat Iron Maidenistä, Megadethistä ja Def Leppardista.
Kone liittyi bändiin jo alkuvuodesta 2022, vaikka kitaristinvaihdoksesta tiedotettiin vasta kuukausia myöhemmin.
– Tämä levy tehtiin ennen kuin kukaan edes tiesi, ettei Amen ole enää bändissä ja että meillä on jo uusi jätkä mukana. On ihan hullua, miten paljon olemme ehtineet tehdä yhdessä. Tuntuu, että Kone on ollut bändissä paljon pidempään.
– Naureskeltiin viime kesänä, että festarikeikat ovat viimeinen tulikoe, jossa nähdään, paljastuuko tästä miehestä ihan sietämätön paskanaama. No ei paljastunut! Syksyllä vedettiin kymmenen viikon rundi. Ajateltiin, että nyt nähdään miten käy, kun ollaan kaksi ja puoli kuukautta samassa bussissa. Hyvin kävi ja oli kauhean kivaa! Kiva poika, Mr. Lordi nauraa.
Uusi jäsen on vaikuttanut positiivisesti koko bändin henkeen ja fiilikseen.
– Koko bändin lähipiiri on sanonut, että nyt on eri tunnelma – ja onhan se. On raikas ilma ja hyvä mieli, ja se on ihan käsin kosketeltavissa. Kaikki hymyilee ja on hyvällä tuulella, kun lähdetään jonnekin.
Poikkeuksellinen rundi
Huhti-toukokuussa Lordi keikkailee Sabatonin areenakiertueen lämppärinä. Hirviöt nähdään kahdella keikalla myös Suomessa.
– Tämä tulee olemaan meille helppo rundi, aivan lomareissu. Setti on lyhyt ja venuet sellaisia, ettei tarvitse miettiä, tuleeko lämmintä vettä. Ihan oikeasti!
Olosuhteiden vuoksi kiertueella ei tulla näkemään Lordin osalta yhtä massiivisia lavarakennelmia kuin tavallisesti.
– Sabatonilla on aika paljon rajoitteita, mitä saamme ja mitä emme saa tehdä. Vaihdot ovat nopeita, joten emme voi laittaa kaikkia lavasteita pystyyn – etenkin, kun varsinaista lavasetupia ei ole vielä edes olemassa. Täysi show tehdään sitten omalla headliner-rundilla.
– Vedämme tiukan paketin illan avaukseen. Kahdeksan biisiä, enempää ei ehditä. Ne onkin helppo päätellä: tämän levyn kolme sinkkua ja pakolliset laulut, niin siinähän se setti onkin jo kasassa, Mr. Lordi nauraa.
Lordi ja Sabaton ovat tuttuja jo lähes parinkymmenen vuoden takaa.
– Sabaton soitti meidän lämppärinä Arockalypse-rundin Ruotsin-keikoilla vuonna 2006. He olivat silloin vain nuoria janttereita jostain paikallisesta bändistä. Jännää, miten maailma heittelee!
Rakas kotimaa
Lordi veti viime vuoden lopussa mittavan Euroopan-rundin, jonka 45 keikasta kolme viimeistä sijoittui Suomeen. Illat olivat ainakin lähestulkoon loppuunmyytyjä.
– Ei ne monesta lipusta kiinni jääneet, mikä oli mulle aivan helvetinmoinen yllätys. Mutta parempi näin!
Bändi on aina ollut tasaisen suosittu muualla Euroopassa, mutta kotimaassa vastaanotto on ollut nihkeämpää.
– Jos näiden keikkojen valossa katsoo, niin ihan hyvältähän tämä taas vaikuttaa. Se tarkoittaa, että die hard -fanit ovat pysyneet mukana ja uusiakin on tullut. On ehkä sellaisiakin tyyppejä, jotka uskaltautuvat taas katsomaan meitä, eikä se hävetä niin paljon.
Mr. Lordi uskoo, että ikä tuo bändille uskottavuutta ja myös aika tekee tehtävänsä.
– Ajatellaan vaikkapa yhtä mun suosikkibändiä Twisted Sisteriä. Se kärsi koko 80-luvun puritanistien nitisemisestä eikä ollut millään tavalla arvostettu muuten kuin fanien keskuudessa. Mutta kas kummaa, kun laitetaan 20 vuotta lisää aikaa, niin jokaisen itseään kunnioittavan metalli-ihmisen on pakko nostaa hattua ja myöntää, että ne oli kova bändi.
– Aika ei tuo arvokkuutta, mutta se tuo arvostusta. Lordi on nyt jo vanhempi kuin moni meidän uusista faneista, ja debyytistäkin on 20 vuotta. Kriitikot sanoivat tokan levyn kohdalla, että eiköhän tämä vitsi ole jo naurettu, ei kai tältä bändiltä tarvitse toista levyä tulla. No, nyt 18 levyä myöhemmin kukaan ei enää puhu tuollaisia.
Artisti tiedostaa, ettei yhtye tule koskaan saamaan arvostusta joiltakin ihmisiltä.
– Se johtuu ainoastaan siitä, miltä näytämme – se on kylmä fakta. Ihan sama mitä teemme, aina on ihmisiä, jotka eivät tule ikinä hyväksymään meitä. Jotkut eivät tule koskaan myöntämään, että olemme hyviä jossain eikä tämä ole joku vitsibändi.
– Tätä tehdään tosissaan ja suurella sydämellä. Nyt uskaltaa jo sanoa, että myös taidolla. Tiedän, että olemme ihan kingejä omassa lajissamme. Siitä tulee jopa pientä näyttämisen halua, että tehkääpä sama perässä!
Lordi esiintyy kesällä Rockfest- ja Tuhdimmat tahdit -festivaaleilla. Kotimaan varalle ei ole suurempia kiertuesuunnitelmia, sillä esimerkiksi klubirundin vetäminen Suomessa on hankalaa.
– Emme ole bändi, joka voi lähteä vetämään pitkää viikonloppua jonnekin maakuntiin. Se ei ole kustannustehokasta tai mielekästä, sillä meillä on paljon ulkomaalaista henkilökuntaa, joka pitäisi lennättää tänne.
– Meidän on parempi ajatella Suomea yhtenä maana muiden joukossa. Sijainnin puolesta se ei ole välietappi mihinkään vaan joko lähtöpaikka tai päätepiste. Se on armas kotimaa, mutta välimatkat on järkyttäviä ja jengiä vähän. Keski-Euroopassa voi vetää peräkkäisinä iltoina keikkapaikoilla, joiden välissä on vain 150 kilsaa, mutta Suomessa se ei onnistu.
Screem Writers Guildin seuraajaa voidaan odottaa parin vuoden päästä.
– 2025 tulee seuraava levy, se on ihan selvää. Voi olla, että alan tehdä uusia kappaleita jo syksyllä. Yleensä aloitan seuraavan levyn biisien ideoimisen rundin aikana. Nyt olen joutunut kärsimään hirveästä ummetuksesta ja pitämään biisitulpan kiinni väkivalloin. Tavallisesti kamaa tulee koko ajan, ja nyt on mennyt jo vuosi, kun nämä uuden levyn biisit on tehty… Ja se ummetus tulee vain pahenemaan.
Julkaistu Infernossa 4/2023.