Kolumni: Festivaalikesä kärsii ylitarjonnasta, ja se nakertaa koko alan luottamusta

"Yleisön pitäisi voida luottaa, että pandemianjälkeisen kesän festivaalit eivät nykäise töpseliä seinästä heppoisin perustein. Luottamuspula johtaa tyytymättömiin asiakkaisiin ja nakertaa sitä kautta imagotasolla koko tapahtuma-alaa", kirjoittaa Jukka Hätinen. Kolumni julkaistu Infernossa 5/2022.

20.05.2022

Suomen festivaalikausi kestää käytännössä kahdeksan viikonloppua, juhannuksesta elokuun puoliväliin. Hyvällä tahdolla sitä sopii venyttää viikon kummastakin päästä, eli puhutaan kymmenestä viikosta. Olen kuullut useamman tapahtuma-alalla työskentelevän suusta, että alkavaksi kesäksi on puuhailtu ja buukkailtu yli 300 festaria. Kahden kesän levyinen ohisektori on saanut markkinat houkuttelevan näköisiksi ja hiljaisempienkin taajamien puistoja on käyty mittailemassa osin opportunistiseltakin haiskahtavin tarkoitusperin.

Suomessa on noin 3,4 miljoonaa 15–64-vuotiasta. Jos heistä ihan jokainen kävisi ensi kesänä yhdellä festivaalilla, niiden kävijäkeskiarvoksi tulisi noin 11 000. Se olisi toki monelle lokaalille pikkutapahtumalle erittäin hyvä tulos, mutta esimerkiksi Tuskan tai Ruisrockin kaltaisille suuremmille bakkanaaleille se tarkoittaisi katastrofia: Vuonna 2019, eli edellisen kerran kun Tuska järjestettiin, siellä oli 43 000 kävijää. Ruisrockissa 105 000.

Eihän tällaisissa laskutoimituksissa ole mitään mieltä, mutta halusinpa nyt vain yrittää osoittaa, että tapahtumajärjestäjät voisivat suoriutua suurin piirtein kuivin jaloin kesästä, mikäli jokainen potentiaalinen festariasiakas vetäisi ostobyysat ja juhlastiflat jalkaansa. Mutta eihän näin tietenkään ole. Kaikki eivät käy festivaaleilla, ja se on aivan fine. Toista kiinnostaa Teneriffa, kolmatta mökkilife, neljäs on persaukinen. Vapaa-aikaa ei ole suomalaisilla yhtään sen enempää kuin koronaa edeltävinä kesinä.

Tuskan ja Ruisrockin kaltaiset etabloituneet brändit eivät myöskään ole niitä, jotka ruuhkaisesta kesästä eniten kärsivät. Ahdingossa ovat uudet, ensimmäistä kertaa siipiään kokeilevat tapahtumat ja keskisuuret yleisfestivaalit, joita on pompsahdellut Suomen kartalle kuin sieniä sateella.

Festivaalien perumiset ovat alkaneet. Muiden muassa Acceptin ja Evanescencen tähdittämän Rock in the City -festarikiertueen pysähdyspaikoista yli puolet on peruttu. Public Image Ltd:n pääesiintyjäkseen kiinnittänyt Kaisaniemen Punk It -festivaali on peruttu. Haloo Helsingin ja Eppu Normaalin kaltaisiin kotimaisiin suosikkinimiin luottaneita tapahtumia on peruttu.

Syyksi tapahtumajärjestäjät eivät ole kiemurrelleet klassikkoselitystä ”tuotannollisista seikoista” vaan ovat puhuneet varsin suoraselkäisesti vähäisestä lipunmyynnistä. Mutta vähäisen lipunmyynnin sijaan juurisyy on ylitarjonta. Yleisöä ei riitä. Perumisia on luvassa lisää.

Kärsijöinä eivät ole vain tapahtumajärjestäjät. Jos kansa jotain on kokoontumisrajoituksista oppinut, niin toivottavasti sen, että artistin ja tapahtumajärjestäjän väliin mahtuu pitkä jono ammattilaisia teknikoista tuottajiin. He ovat saaneet pitkästä aikaa duunikeikkoja, mutta kärvistelevät jälleen epätietoisuudessa tapahtumien kohtalon suhteen.

Epäreilua tämä on myös artisteille, joiden keikkakalenteriin kesän tarjonnan ylikuumeneminen polttaa aukkoja. Artisti- ja keikkamyyjäpuolella tämä johtaa toki myös terveeseen tarkasteluun sen suhteen, minkälaisia ja minkä verran keikkoja kesäksi kannattaa myydä. Etenkin uusia festivaalijärjestäjiä tilanne toivottavasti haastaa miettimään tapahtumansa profiilia tarkemmin. Jos aikoo järjestää festivaalin Mikkelissä elokuussa, ei liene järkeä buukata samoja artisteja kuin toisessa mikkeliläistapahtumassa heinäkuussa. Esimerkki on elävästä elämästä, Suomen kesästä 2022.

Hallaa tehdään myös maksavalle asiakkaalle, jonka mielikuvissa kesää varjostaa taas epävarmuus. Suunnitelmat on tehty, kaveriporukka koottu, toistasataa maksavat piletit ostettu. Ja tapahtuma perutaan. Yleisön pitäisi voida luottaa, että pandemianjälkeisen kesän festivaalit eivät nykäise töpseliä seinästä heppoisin perustein. Luottamuspula johtaa tyytymättömiin asiakkaisiin ja nakertaa sitä kautta imagotasolla koko tapahtuma-alaa.

Jos olen haastanut kolumneissani lukijoita musiikillisille tutkimusmatkoille ja avaramieliseen heittäytymiseen, tässä olkoon se konservatiivinen poikkeus. Jos menet tänä suvena festivaalille, suosi hyväksi havaitsemaasi brändiä. Tue tapahtumaa, jonka parissa olet kokenut ikimuistoisia elämyksiä tai yksinkertaisesti viihtynyt. Näin varmistat, että luotettavien toimijoiden tapahtumat saavat pidettyä telttansa pystyssä poikkeusaikojen ylitse. Alkava festarikausi olkoon vakautuksen kesä, katsellaan niitä
seikkailuja ensi vuonna.

Jukka Hätinen
Kirjoittaja on Rumban päätoimittaja ja yksi Rockin kuolema -podcastin tekijöistä. Podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan festivaalikesästä.

Lisää luettavaa