Lars Ulrich listasi suosikkinsa – tässä 15 kovinta metalli- ja hard rock -albumia Metallica-rumpalin mukaan

Mukana niin klassikoita kuin myös yllätyksiä.

Uutisoimme hiljattain Rolling Stone -lehden toimittamasta ”kaikkien aikojen 100 parasta metallialbumia”-listasta, jonka kärkikolmikosta löytyi Black Sabbathin ja Judas Priestin lisäksi Metallican Master of Puppets. Yksi lehden toimittajista ja muusikoista koostuneen raadin jäsenistä on viimeksi mainitulla levyllä soittanut tanskalaisrumpali Lars Ulrich.

Ulrich kertoo nyt Rolling Stone -lehdessä omat henkilökohtaiset suosikkinsa ja listaa 15 parasta metalli- ja rockalbumia. Mukana on bändejä, jotka eivät täyttäneet lehden virallisen listan ehtoja, kuten liian rockpainotteiset AC/DC ja Guns N’ Roses, sekä niin itsestäänselvyyksiä (Black Sabbath, Iron Maiden) kuin myös hieman erikoisempia ja yllättäviä valintoja (Warrior Soul, Blue Öyster Cult).

Alla Ulrichin valinnat aakkosjärjestyksessä sekä muutama perustelu. Pidemmät ja tarkemmat sepustukset kaikista levyistä löydät täältä.

AC/DC – Let There Be Rock (1977)
”AC/DC:n raskain, sankin ja energisin levy, jolla on neljä tai viisi pysyvästi keikkasettiin vakiintunutta biisiä.”

Alice In Chains – Dirt (1992)
”Äärimmäisen syvällinen ja synkkä levy. – – Yksi niistä parista harvasta vuonna 1992 julkaistusta levystä, jota kuuntelin eniten.”

Black Sabbath – Sabotage (1975)
”Tiedän, että monien valinta on joko Paranoid tai Master of Reality. Mutta minulle Hole in the Sky–Symptom of the Universe -kaksikko oli bändin huippuhetki.”

Blue Öyster Cult – On Your Feet or On Your Knees (1975)
”BÖC oli muihin sen ajan hyvin luolamiesmäisiin rockbändeihin verrattuna hieman harkitumpaa ja fiksumpaa.”

Deep Purple – Made in Japan (1972)
”Ei taida olla toista bändiä, jonka albumi- ja liveversiot poikkeavat näin radikaalisti toisistaan.”

Diamond Head – Lightning to the Nations (1980)
”Jos minun pitää nimetä yksi levy, joka on toiminut Metallican soundin pohjana, se on tämä. Olen sanonut niin tuhansia kertoja – olen sanonut kymmeniä tuhansia kertoja.”

Guns N’ Roses – Appetite for Destruction (1987)
Appetite on hyvin genretön siinä mielessä, että se on paitsi yksi parhaista rock- ja metallialbumeista koskaan, myös yksi parhaista levyistä ylipäänsä.”

Iron Maiden – The Number of the Beast (1982)
”Omasta mielestäni Iron Maiden lakipisteessään.”

Judas Priest – Unleashed in the East (1979)
”Nämä tyypit olivat vuosia muita edellä tekemisissään eikä parempaa Priest-levyä mielestäni ole.”

Mercyful Fate – Melissa (1983)
”Tällä oli suuri vaikutus seuraavan sukupolven bändeihin, kuten meihin. He olivat myös hyviä ystäviä ja rikoskumppaneita.”

Motörhead – Overkill (1979)
”Kuuntelit sitten rockia, progea, punkia, poppia tai vittu vaikka ska-musiikkia… Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Motörhead oli kaikista coolein!”

Rage Against the Machine – The Battle of Los Angeles (1999)
”Minulle jokainen RATM-levy on oleellinen, mutta tällä levyllä bändi oli kaikkein potentiaalisimmillaan.”

System of a Down – Toxicity (2001)
”Pidin siitä, miten kappaleet olivat lyhyitä ja menivät suoraan asiaan – missä emme itse ole onnistuneet ihan yhtä hyvin! Yksi kaikkien aikojen kovimmista levyistä.”

UFO – Strangers in the Night (1979)
”Kenties definitiivisin hard rock -livelevy.”

Warrior Soul – The Space Age Playboys (1994)
”Outo yhdistelmä punkia ja varhaista New Yorkin glam rockia, tyyliin New York Dolls ja Stooges. Jos et ole kuullut tätä levyä, suosittelen vahvasti tutustumaan.”