”Minulle ei merkitse vittuakaan, onko joku kommunisti, natsi tai ihan mitä tahansa” – haastattelussa Mardukin Morgan Steinmeyer Håkansson

Äärimetallissaan äärimmäisen itsevarmuuden saavuttaneen Mardukin ei tarvitse välittää enää mistään ulkopuolisesta.

28.10.2018

Kun ruotsalaisbändi Mardukia vuodesta 1990 asti ohjastanut moottoriturpa Morgan Steinmeyer Håkansson käy läpi bändin menneisyyttä ja tätä hetkeä, puheet eivät tunnu vain puheilta. Morgan julistaa, ja tietää julistaessaan mistä puhuu.

Tavallisesti jyrkästi eteenpäin katsova Morgan kertoo palanneensa viime aikoina muutamaan otteeseen 1990-luvun lopun Heaven Shall Burn… When We Are Gathered-, Nightwing- ja Panzer Division Marduk -albumien äärelle.

– Olen äärimmäisen ylpeä näistä albumeista, koska ne rakensivat monella tapaa perustukset sille Mardukille, jona meidät tänä päivänä tunnetaan ja joka ajaa meitä valtavalla liekillä eteenpäin nykyäänkin, kitaristi aloittaa.

– Totta kai parikymmentä vuotta avaa silmiä, ja huomaan usein, että teimme varhaisilla levyillämme asioita liian kovalla vauhdilla ja hieman väärin perustein. Toisinaan oli sairaalloinen kiire saada ulos albumi, jotta voisi sanoa julkaisseensa sellaisen. Ihan pieni määrä keskittymistä olisi saattanut tehdä niistä vielä lujempia. Ne levyt syntyivät todella tiiviin ajan sisällä, ja suoraan sanoen en ymmärrä, miten sävelsimme niin tolkuttoman nipun niin repiviä riffejä niin lyhyessä ajassa.

Vaikka varhaisemmat Marduk-albumit on kirjoitettu aikana, jolloin bändin jäsenet olivat vielä nuorukaisia, Morgan pystyy yhä samaistumaan niiden teemoihin – joskus jopa aiempaa enemmän.

– Kun palaan nykyään vanhojen levyjen äärelle, huomaan niiden sanoitusten puhuttelevan minua ihan eri tavalla kuin niiden kirjoittamisen aikoihin. Olen ehkä etääntynyt niistä juuri sopivan paljon, Morgan miettii.

– Monilla Panzer Division Mardukin sanoituksilla on paljon syvempi ja maailmanlaajuisempi merkitys kuin osasin aikoinaan kuvitella. Sanoituksia kirjoitti tuolloin silkalla naivistisella tunteella ilman käsitystä niiden aiheiden kokonaiskuvasta. Nyt olen saanut huomata, miten laajasti ne heijastelevat ihmiskuntaa.

Määrätietoisen pysäyttämätön

Mardukin koneisto on ollut viimeistään vuosituhannen taitteesta pysäyttämätön. Levyt ja kiertueet ovat seuranneet toisiaan niin kiihkeällä tahdilla, että moni sivustaseuraaja on saanut ihmetellä energian määrää.

– Teemme juuri sitä, mistä aika moni jää haaveilemaan kotiinsa, ikuiseen päivätöiden ja arjen kierteeseen. Olemme tehneet kaikkemme sen eteen, että saamme tehdä täsmälleen sitä mitä haluamme, ja nyt teemme sitä joka päivä, Morgan toteaa.

– Kaikenlaiset tahot ovat yrittäneet asettua vuosikymmenten varrella tiellemme. Levy-yhtiöt, kiertuepromoottorit, keikkapaikkojen omistajat, festivaalijärjestäjät ja ties mitkä vitun järjestöt, joilla ei ole elämässään enää mitään muuta kuin kaivaa tyhjästä keinoja purkaa turhautumistaan, jonka maailman oravanpyörä heille aiheuttaa. Mitä tahansa on tapahtunut, olemme aina uskoneet visioomme. Tiedämme täsmälleen, mitä teemme tämän musiikin, näiden sanoitusten ja keikkojen suhteen. Marssimme eteenpäin. Tapahtui mitä tahansa.

Morgan lisää, ettei näe Mardukissa edelleenkään juuri huonoja puolia.

– Pystyn hyvin kuvittelemaan elämäni ilman tätä kaikkea. Elämän ilman Mardukia, musiikkia ja kiertueita. Ainoa hyvä puoli siinä olisi hieman vähäisempi matkustaminen. En ole mikään kaikkein suurin lentokentillä istuskelun ja ahtaisiin pakuihin ahtautumisen ystävä, mutta kaikki muu Mardukissa tekee siitä tuon kuonan arvoista.

– Olivatpa tekemämme uhraukset miten suuria tahansa, kaikki se katoaa noustessamme lavalle. Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen riffi repii yleisöä kappaleiksi ja saa kaikki liittymään yhdeksi voimaksi, muu maailmassa katoaa.

Moni äärimetallibändi on taantunut ajan kanssa varjokuvaksi itsestään, mutta Marduk on onnistunut jopa lisäämään vimmaansa, mikä on tehnyt bändistä jatkuvasti paremman livebändin.

– Tiedän, että valtaosa kiertävistä bändeistä ei täysin usko siihen, mitä ne tekevät, Morgan toteaa.

– Metallialbumit ja varsinkin -keikat ovat jotain sellaista, mitä ei pidä tehdä anteeksi pyydellen ja koko maailman edessä nöyristellen. ”Me nyt vain teemme tällaista. Toivottavasti joku tykkää.” Tämä musiikki on täynnä niin valtavaa energiaa ja tunteenpaloa, että sen on annettava päästä valloilleen. Metallissa ei ole kyse perseiden nuolemisesta tai varsinkaan pidättäytymisestä. Jokainen muusikko muistaa sen tunteen, kun kuuli metallia ensimmäisen kerran. Sen voiman tulisi kanavoitua heistä joka ikisenä iltana lavalla.

Morgan hymähtää itseironisen kuuloisesti myöntäessään, ettei ihmettele bändinsä jäsenistön vaihtuvuutta. Hän tietää myös syyn siihen, miksei Mardukin ydin ole ikinä kadonnut muutosten myötä.

– Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon sitoutumista ja omistautumista tämän energian valjastaminen vaatii. Joku saattaa kyetä siihen vuosikymmeniä, joku toinen taas muutamia kuukausia. Mardukissa ei ole kyse treeniksellä harrastuksen vuoksi soittelemisesta. Se vaatii paljon. Sekä henkisesti että fyysisesti.

Historian nykyhetki

Kolme vuotta sitten Marduk palasi historiallisten teemojen pariin heijastellessaan ihmiskunnan nurjimpia puolia toista maailmansotaa käsitelleellä Frontschwein-albumilla. Uusi Viktoria jatkaa edeltäjänsä jalanjäljissä.

– Kun aloimme tehdä Viktoriaa, mielessäni oli kolme erilaista aihiota teemoille, joita halusin käsitellä, Morgan aloittaa.

– Yksi niistä oli aika perinteinen äärimmäisen black metal -henkinen kokonaisuus, ja toinen käsitteli hyvin erilaisia historiallisia aiheita. Valitsimme kuitenkin jatkeen Frontschweinin teemoille, koska olin hahmotellut säveltäessäni sitä kappaleiden rinnalle ja se tuntui kaikkein aidoimmalta vaihtoehdolta. Muut mainitsemani teemat muhivat edelleen tajunnassani, mutta ne vaativat rinnalleen ihan erilaista Mardukia, ja luulenpa, että ne tulevat kypsymään rinnakkain ajan kanssa.

Morgan naurahtaa kuivasti kertoessaan, ettei historia ole tässäkään tapauksessa pelkkää historiaa: Viktorian teemat ovat pelottavan lähellä tätä hetkeä.

– Sain huomata Viktoriaa kirjoittaessani, miten nopeissa sykleissä asiat tässä maailmassa kulkevat, mies hymähtää.

– Se, mikä oli ajankohtaista vuosikymmeniä sitten toisen maailmansodan kaaoksessa, on ajankohtaista tänäkin päivänä. Samat voimat hallitsevat maailmaa, samat ihmiset ajavat itsekkäillä toimillaan ihmiskuntaa kohti tuhoa, ja se mikä räjähti aikoinaan maailmansodaksi, räjähtää pian maailmanlopuksi.

Morgan korostaa, etteivät Mardukin sanoitukset ja musiikki synny irrallaan toisistaan.

– Ne ovat yhtä arvokkaita asioita. Ne elävät symbioosissa. Niiden poltteen tulee sytyttää toisensa syviin liekkeihin, mikä tekee niistä aidosti osia toisistaan.

– Kun kuuntelen metallimusiikkia, huomaan liian usein sanoitusten olevan pakotettuja. Ne eivät merkitse mitään. Ne ovat vain sanoja toisensa perään, jotta laulajalla on jotain tekemistä kappaleissa. Se on täysin järjetöntä. Jos haluaa ilmaista jotain musiikillaan, sen kaikkien tasojen tulee merkitä enemmän kuin mikään muu.

Suoraan turpaan

Äärimmäiset historialliset teemat ovat saaneet viime Marduk-levyillä rinnalleen suoraviivaisempia riffejä ja hyökkäävämpiä sovituksia, joita teemat ovat Morganin mukaan suorastaan huutaneet rinnalleen.

– Suoria iskuja päin näköä. Jos sanottavansa kykenee sanomaan ilman ylimääräistä voitelua, se voi olla entistä vahvempaa. Jos ajattelen metallia, joka puhuttelee minua kaikkein eniten, sitä sopivat kuvailemaan useimmiten sanat suoraviivainen, kiertelemätön, pitelemätön, peräänantamaton ja kylmä. Viktoria edustaa näitä kaikkia.

Morgan kertoo viime vuosien saaneen hänet ymmärtämään yhä paremmin, miten tärkeää on edetä sovitusten suhteen vaisto edellä eikä lähteä kikkailemaan niissä paikoissa, joissa sille ei ole mitään sijaa.

– Kun kanavoi tällaista sanomaa musiikkiin, on hyvin todennäköistä, että kaksi sointua ja oikealla tavalla rytmitetyt julistukset tehoavat paljon paremmin kuin monimutkaiset teokset, jotka kääntävät katseet pois oleellisesta, Morgan selittää.

– Kuuntelen paljon monimutkaisempaakin musiikkia ja arvostan teknistä metallia todella paljon, mutta kaiken ytimessä minulle sekä säveltäjänä että kuulijana on se mielikuva, jonka musiikin tulee rakentaa. Se visio, joka säveltäjän tajunnassa luikertelee. Usein käy niin, että muusikon oma ego joutuu ristiriitaan tämän vision kanssa. Siitä syntyy sekavia albumeita, jotka kertovat ihan eri asioita kuin mitä niiden luoja todella ajattelee. Albumin tulee olla täysin suodattamaton mielenmaalaus ääneksi muunnettuna.

Sama ideologia heijastuu myös tapaan, jolla Viktoria äänitettiin ja tuotettiin.

– Haluamme vangita albumille sen aidon hetken, joka musiikistamme syntyy, Morgan toteaa.

– Se ei toteudu, jos istuu studiolla kuukausitolkulla ja yrittää hiomalla hioa soitostaan jotain sellaista, mitä se ei todellisuudessa ole. Tämäkin on yksi askelista, joilla bändit etääntyvät musiikistaan. Soitosta halutaan hioa pois kaikki ”virheet”, mutta todellisuudessa se tarkoittaa, että siitä hakataan kadoksiin kaikki särmä. Kaikki se, mitä sen tekijät ovat. Kaikki se, mitä se musiikki todellisuudessa edustaa.

– Kyllä mekin näemme vaivaa ja haemme aivan alussa levylle oikein lujan rumpusoundin, koska kaikki lähtee rummuista, mutta ero on siinä, ettemme halua tehdä kaikesta muovista, kertakäyttöistä ja teollista.

 

Talikoita ja soihtuja

Viime aikoina monet black metal -bändit, esimerkiksi Marduk ja Taake, ovat joutuneet tavallistakin näkyvämmin erilaisten syytösten keskelle. Keikkoja on peruttu, ja bändejä on torpattu erityisesti natsikytköshuhujen takia.

Morgan toteaa, ettei asiassa ole juuri mitään käsiteltävää.

– Minulla ei ole minkäänlaista ongelmaa asian kanssa. Aina kun yksi naurettava huhu on unohdettu, joku keksii vielä naurettavamman huhun. Ihmiset kaivelevat asioita sellaisista paikoista, joissa ei ole mitään kaiveltavaa. Sen paskanjauhannan taso liikkuu niin syvällä pohjamudissa, etten koe tarpeelliseksi kommentoida koko asiaa millään tavalla. Olisi kokonaan toinen juttu, jos nämä internetriehujat kykenisivät järkevään keskusteluun edes hetken ajan. Nykyisellään kovaäänisimpien huutelijoiden ajatukset eivät eroa mitenkään pikkukakaroista, Morgan lausuu.

– Kun porukka yrittää nousta kaltaisiamme bändejä vastaan soihtujen ja talikoiden kanssa, metalliyhteisön tulee nousta vastaan ja osoittaa, mikä taho on näissä asioissa se kaikkein suurin voima. Kun meitä vastaan kohdistetaan raivoa ja tulenkatkua, meidän on vastattava kymmenkertaisella voimalla ja taltutettava se saasta välittömästi.

Kuten monia muitakin asioita, sekavia syytöksiä käsitellään Morganin mukaan kaikilla muilla keinoilla paitsi kasvokkain.

– Parasta koko kuviossa on se, ettei yksikään näistä keikkoja peruneista promoottoreista tai nettiriehujista kykene kohtaamaan meitä kasvotusten ja kysymään suoraan silmiin katsoen, onko joissain väitteissä perää, kitaristi sylkee.

– Jos he tekisivät niin, voisin sanoa, ettei minulle merkitse vittuakaan, onko joku kommunisti, natsi tai ihan mitä tahansa. Marduk ei ole siinä mielessä poliittinen bändi. Meitä ei liikuta vitunkaan vertaa, mihin äärilaitaan kukakin tässä kaaoksessa kuuluu. Se ei kuulu meille. Se ei liikuta meitä.

Morganille ei ole tuumaakaan epäselvää, miksi natsisyytösten tulva on noussut juuri nyt.

– Ihmiset pelkäävät kuollakseen kaikkea ja haluavat pelätä kuollakseen kaikkea. Se taitaa olla ainoa asia, joka saa heidät tuntemaan mitään todellista, hän sanoo.

– Kaikki yrittävät tätä nykyä olla poliittisesti niin korrekteja ja kumarrella niin moneen suuntaan, etteivät he pääse keskenään sopuun edes paskan väristä. Samaan aikaan ihmisten primitiivisempi puoli haluaa yhä polttaa noitia roviolla tai mestata toisinajattelijoita torilla, koska se on ihmisen luonne. Ihmiset ovat heikkoja. Ihmiset eivät uskalla elää.

Morgan naurahtaa todetessaan, etteivät näennäiset vastoinkäymiset tule vaikuttamaan Mardukin toimintaan – ainakaan sillä tavalla kuin bändin vastustajat haluaisivat.

– Jos joku oikeasti luulee, että jollekin keikkapaikalle porttikiellon antaminen tai keikan peruminen saa Mardukin perääntymään tai muuttamaan luonnettaan, he ovat aivan helvetin hukassa. Joka kerta, kun yritätte lyödä meidät alas, se saa meidät tekemään vielä äärimmäisempiä albumeita ja vielä äärimmäisempiä keikkoja, Marduk-pomo paaluttaa.

– Kukaan ei tule sanomaan meille, mitä meidän tulisi tehdä ja mitä ei. Ihan sama nouseeko meitä vastaan muutama idiootti tai vaikka koko ihmiskunta. Siinä vaiheessa totean, että haistakaa kaikki ystävällisesti pitkä vittu!

Julkaistu Infernossa 6/2018.

Lisää luettavaa