A.R.G. palaa albumikantaan 24 vuoden tauon jälkeen, kun vuonna 1987 perustetun thrash-yhtyeen Redemption from Refaim -pitkäsoitto ilmestyy perjantaina 29. toukokuuta Rangan toimesta. Infernolla on ilo tarjota ennakkokierrokset levystä alkaen nyt.
Miltä kuusamolaislähtöinen porometalli kuulostaa vuonna 2015? Paina play-nappulaa ja lue biisikohtaiset kommentit soittimen alta!
1. Intro: Spectral Haze
Vesa: – Introlle oli yksinkertaisesti tilaus. Levy huusi legendaarista, akustista ja tunnelmallista alkua ennen rymistelyä. Tunnelmaa hain Jartsan Wanted Dead Or Alive -tapailusta treeneissä ja loput fiilikset tuli Possessedin Beyond the Gates -levyn introsta. Näillä visioilla melodiakulkujen tekoon ja aavemaisiin maisemiin.
Jari: – Halusin Wesselin sävellykseen hieman ilmaa joten päräytin akkarilla soinnut. ”Tammelan Jarre” J. Kulomaa oli syntetisaattoristina. Toimii.
2. Overlord
Vesa: – Overlord on kertomus ylivoipasta hahmosta, joka kaikessa pompöösissä olemuksessaan vain huomaa olevansa yksin. Kirjoitin kertomuksen lähinnä itselleni. Biisi on poikkileikkaus uutta, vanhaa ja varastettua. Perus-thrashiä uudenkarhealla kertosäemelodialla. Tomy Laisto (Pain Confessor, Hateform) tykitti c-osaan mainion soolon, jolla myös haettiin sitä jotain uutta. Alkurymistelyn myötä päättelimme siitä sopivan levyn aloituksen.
Tenho: – Tämän biisin kohdalla ensimmäisten kuukausien ajan oli vain Vesken riffit ja sanoitukset sekä minun tyhjä katseeni – ei auennut ei. Minulle tuotti suunnattomia vaikeuksia löytää tähän laulusovituksen puolikastakaan. Mutta lopulta, olikohan se taas Jartsan ehdotus vetää vähän riffin perässä ja sehän toimi, äätänä! Kertsistä olen kyllä innoissani. Ja onhan se niin, että Overlord-niminen biisi ei voi olla läpeensä huono.
3. Defiled
Jari: – Delffiiniksihän rumpli Timo tämän heti risti. Alussa hieman Stoneillaan, mutta sen jälkeen venkoillaan. Pääriffi on syntynyt omasta mieltymyksestäni kummallisiin riffeihin joita mm. Meshuggah väsää. Sovituksia jouduttiin Tepsun kanssa miettimään oikein saunaillassa. Välisooloon hain rokkenrollia ja liidistä J. Kulomaa puolestaan totesi, että ”onpas outoa”. Lopun Slayeriltä haiskahtava rappaus tehtiin yhteistuumin.
Tenho: – Mun alun perin virittelemä vokaalisovitus ei istunut sitten millään tuohon pääriffiin. Olin ympännyt ihan liikaa vaikeita sanoja siihen kohtaan ja sellainenhan ei toiminut ollenkaan. Siinä sitten saunan lauteilla noin 80 celsiusasteessa asiaa pähkäiltiin ja sanoiteltiin uudelleen.
Sanoituksethan raapaisevat kunniamurhan tematiikkaa, täysin sairasta touhua kaikkinensa!
4. Embodiment (Last Breath of Hades)
Vesa: – Armotonta rymistelyä pienillä Testament-viboilla. Kappaleesta löytyy myös Death-henkinen ampiaistentanssiriffi. Tarina syntyi ajatuksesta ottaa jokin aviisi lukuun, hakea sieltä mielenkiintoisia ajatuksia ja muotoilla ne kokonaisuudeksi. Tämän biisin tarinaan vaikutti Ismo Alangon haastattelu Sue-lehdessä. Teksti konkretisoitui sen jälkeen nimensä veroisesti eräänlaiseksi jumalallisuuden viimeiseksi henkäykseksi. Jumalallisuudella viitataan asioihin mitkä nyt kenenkin kohdalla sattuvat herättämään sen suuntaisia ajatuksia. Vastuu on kuulijalla tai lukijalla.
5. Random Act of Cruelty
Vesa: – Random Act of Crueltyyn sain ajatuksen unettomuudesta. Katsoin dokumentin aiheesta ja jossain kohtaa tuli esille, että jos tila kehittyy tarpeeksi pitkälle, saattaa se aiheuttaa esimerkiksi satunnaisia väkivaltaisia tai julmia tekoja joko muita tai itseään kohtaan. Biisi itsessään on thrashiä dödisvaikutteilla ja hiukan jotain uutta sävyä vanhan tutun runttaamisen rinnalle. Sisältää ehkä levyn tarttuvimman kertosäkeen, mutta on silti armoton tykitys.
6. Hypocritical Rites
Jari: – Vanha ralli kultaiselta 90-luvulta, jonka vain päivitin tähän päivään. Alkuperäisessä demotuksessa mm. välikohdan hidas Carcass-riffi puuttui. Yksinkertaista tuuttausta yksinkertaisilta miehiltä. Muistaakseni idea pääriffiin tuli Lard-orkesterin Fork Boyn innoittamana.
Vesa: – Levyn vanhin kappale, jonka Jartsa kirjoitti vuosia sitten ja johon raapaisin ainoan sooloni. Se syntyi lähes yhdeltä istumalta ja tuntui istuvan mukavasti Jartsan soolon jälkeen.
7. Ramming Down Your Throat
Vesa: – Ensimmäinen ralli minkä kirjoitin paluun jälkeen. Destruction-henkinen tuleminen syntyi helposti sekä vaivattomasti ja ehkä juuri siksi uuden materiaalin kirjoittaminen omalla kohdalla ratkesi valloilleen. Biisi on perusvarmaa kurkusta alas thrash-julistusta. Jos viestiä haluaa hakea, niin sanat kertovat eri asioiden pakkosyötöstä. Loppukertsin alla vellova Jartsan soolo on yksi niistä asioista, mitkä tekevät tämän paluulevyn uudella tavalla tutuksi.
8. Equilibrium
Jari: – Tarkoitus oli tehdä ralli jossa mennään eikä meinata. Ekaa kertaa A.R.G:n historiassa rummuissa on ”läästikomppi”. Tämän biisin pääriffeihin liittyy sellainen anekdootti, että demotin ne ekan kerran pari vuotta sitten sairauslomalla hirveässä lääkityksessä selkäkipujen vuoksi. Kun sitten kuuntelin demotuksen niin sanotusti selvistä päin, piti miettiä mitvit on oikein tullut tehtyä. Kertsin rokkenrolli hirvitti esittää pojille, oli pelko meneekö tämä ihan tonttuhevilaariin. Yllättävän hyvin ottivat vastaan.
Tenho: – Tässä biisissähän kiteytyy kokonaan miltä A.R.G. kuulostaa vuonna 2015. On vanhan liiton melskettä ja sitten näitä uusia sfäärejä eli tässä tapauksessa blastia ja vähän rokkenrollia. Minua myös vähän jänskätti tämä kertsiosasto, kun sovitus ei ollut ainakaan minulle ihan perinteinen.
Äänityksissä oltiin vielä sillä mielin, että mitenhän toi mun tekemä sovitus toimii käytännössä. Toimihan se ja viimeisen silauksen antoi vielä äänittäjä ja tuottaja Jussi Kulomaa, jonka loppuviilauksen tuloksena kertsi kuulostaa siltä kuin kuulostaa. Sanoitusten puolesta Equilibriumissa vedetään turpaan kun siihen aihetta on eli hyvinkin perinteisesti siltä osin mennään.
9. Bloodstar
Vesa: – Tepalta tuli toive, että kirjoitapa ralli, jossa jengi voi huutaa hei-heitä nyrkkiä puiden. Kirjoitin sitten eeppisen ja keskitempoisen A.R.G.-biisin. Tällaista ajatusta tuskin olisi silloin aikoinaan heti päähän tullut. Eeppisyydellä en nyt tarkoita tässä kohtaa pituutta, vaan tunnelmaa ja tempoa. Tämä jopa jynkkymäinen perusrakenne sai aivan uutta eloa Jartsan melodialla ja kertosäkeen manowarmainen kulku teki homman selväksi unohtamatta perusasioita eli c-osan tuttua voimakasta thrash-runttausta. Tarina sivuaa ohuesti kansanuskomusta punaisesta tähdestä ja sen voimaan liittyvistä uskomuksista. Sanoituksen metaforat liittyvät myös jossain määrin pohjoiseen ulottuvuuteen ja kunnioitukseen luontoa kohtaan samalla kuitenkin yhdessä rintamassa seisomme -henkeä uhkuen. Biisin täydentää Jarkko Petosalmen (Timo Rautiainen & Neljäs Sektori, Dark Days Ahead) fadeoutiin istuttama tunnelmallinen soolo.
10. Refaim
Jari: – Refaimissa haisee tämän levyn sävellyksistäni mielestäni eniten 80–90-lukujen A.R.G. Venkoillaan perusriffeillä ja sitten jostain syystä tein tähän niin sanotusti bläkkis-kertsin. Välikohdan liidi on omasta mielestäni yksi parhaista ja oudoimmista mitä olen koskaan säveltänyt. Biisin lopetuksesta tein tarkoituksella tylyn ja tökkäävän ”mitä loppuiko se jo, häh” -tyylisen, ne kun ovat meille aina olleet hankalia, heh.