”Power metal -genren on mielestäni aika kehittyä ja muuttua, kokeilla jotain uutta” – haastattelussa Angran Fabio Lione

Brasilialainen Angra on tallannut teknisen power metalin polkuja pian 27 vuotta. Bändin monet puolet tiivistyvät tuoreella Omni-konseptialbumilla, jota laulaja Fabio Lione pitää yhtenä bändin pitkän uran tärkeimmistä julkaisuista.

Angra perustettiin Brasilian São Paulossa jo vuonna 1991, mutta näillä leveysasteilla yhtye on saanut palstatilaa pääasiassa pitkäaikaisen kitaristinsa Kiko Loureiron liityttyä Megadethiin vuonna 2015. Muutosten tuulet ovat puhallelleet bändin miehistössä sen pitkän uran varrella tiuhaan, ja onpa yhtye pistetty pariin otteeseen kokonaan jäähyllekin. Kaikesta huolimatta Angra on jatkanut sinnikkäästi eteenpäin ja tiputellut albumeja tasaiseen tahtiin perustajansa ja ainoan alkuperäisjäsenen Rafael Bittencourtin luotsaamana.

Helmikuussa julkaistiin bändin yhdeksäs studioalbumi, kunnianhimoinen scifikonseptilevy Omni, joka on äänitetty edeltäjänsä tavoin tuottajavelho Jens Bogrenin valvovan silmän ja korvan alla Ruotsissa. Infernolle albumin saloja avasi Angraan vuonna 2012 liittynyt solisti Fabio Lione, jolle Omni on toinen pitkäsoitto bändin keulilla.

Monissa liemissä keitetty, muun muassa Rhapsodysta ja Kamelotista tuttu italialainen sanoo yhtyeen nousseen uutukaisellaan täysin uudelle tasolle.

– Pidin todella Secret Gardenista, mutta mielestäni tämä levy on vielä parempi. Siinä on paljon enemmän vaihtelua ja kaikkia niitä elementtejä, joita bändiltä on sen uran varrella kuultu: power metalia, teknistä heviä, thrashiä, klassisia vivahteita, brasilialaisia rytmejä ja niin edelleen. Levyn parissa ei tule tylsää hetkeä. Se ei ole pelkkää tuplabassaritykittelyä alusta loppuun. Vaihtelu on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, Lione hehkuttaa puhelimen välityksellä.

– Lisäksi biisimateriaali sopi tällä kertaa hieman paremmin äänelleni ja laulutyylilleni. Onnistuinkin mielestäni hyvin.

Bändissä vallitsee Lionen mukaan todella hyvä ryhmähenki ja jokainen soittaja pääsee tuomaan pöytään oman panoksensa. Myös hän itse on ottanut aiempaa isomman roolin ja kirjoittanut omat lauluosuutensa Omnin kymmenestä biisistä kuuteen. Secret Gardenilla vastaava luku oli neljä.

Angran progressiivinen ja tekninen materiaali ei tuota Lionelle suuria vaikeuksia tai haasteita.

– Itse asiassa pidän todella paljon progressiivisesta musiikista. Moni tuntee minut parhaiten sinfonisesta power metalista, mutta minähän olin ennen Rhapsodya mukana Athenassa, joka soitti progemetallia. Sitä bändiä voisi verrata vaikkapa Conceptioniin, jossa Roy Khan lauloi ennen Kamelotia. Pidin kovasti siitä bändistä ja Khanista myös.

– Olen siis aina halunnut tehdä progressiivista musiikkia, ja Omnilla olen mielestäni onnistunut siinä tähän asti parhaiten. Biisit ovat todella hyviä ja tasapainoisia, Jensin tuotanto on priimaa ja levyllä on myös hienoja vierailijoita. Olen todella ylpeä lopputuloksesta.

Hevosista ja miekoista tekoälyyn

Omni on tulevaisuuteen sijoittuva teemalevy, jonka tarinaa ei kerrota suoraviivaisesti kappaleesta toiseen. Biisit ovat osasia isommasta kuvasta, joka yhdistää niissä esiintyviä hahmoja. Futuristisessa konseptissa kaikkea ja kaikkia kontrolloi pitkälle kehittynyt tekoäly, joka on saanut otteen ihmisistä.

Biisintekijöitä on siis mietityttänyt nykypäivän teknologia ja sosiaalisen median mahti.

– Siihen aikaan, kun ei vielä ollut nykyistä teknologiaa ja soitti vaikka jollekin läheiselle, puhelulla oli enemmän merkitystä, koska sen eteen joutui näkemään vaivaa. Nyt jokainen on tavoitettavissa milloin vain, eikä tarvitse kuin laittaa viestiä jollain Whatsappilla tai jotain. Kaikesta on tehty niin helppoa ja ihmiset roikkuvat päivät pitkät Facebookissa ja Twitterissä tai vastaavissa. Olemmeko siis tämän teknologian vapauttamia vai onko meistä tullut sen vankeja? Lione kysyy.

– Tällaisia asioita Rafael pohti ja kehitteli sitten sen innoittamana vuoteen 2046 sijoittuvan tulevaisuudenkuvan, jossa teknologia on viety entistäkin pidemmälle – siitä on tullut ylivertainen, itsestään tietoinen tekoäly. Mielestäni tuollaisia juttuja on hauska pohtia ja spekuloida, ja Rafael teki hienoa työtä konseptin suhteen.

Lionesta on erityisen hienoa, että power metal -karsinaan sijoitettu Angra tekee muutakin kuin kierrättää samoja aiheita ja teemoja, joita genressä tavataan käsitellä. Hevosista ja miekoista jauhaminen tuntuu laulajasta hyvin tympeältä näin herran vuonna 2018.

– Kun kuuntelee Omnia, ei kuuntele power metal -levyä. Oikeastaan ainoastaan levyn avausraita menee klassiseen power-osastoon, ja loput biiseistä on jotain aivan muuta. Pidän kyllä klassisestakin kamasta, mutta saan siitä tarpeekseni jo parin biisin jälkeen. Kymmenen rallia samalla nopeudella ja samalla korkealta ja kovaa lauletulla tyylillä on vain ihan liikaa, Lione tuumaa.

– Power metal -genren on mielestäni aika kehittyä ja muuttua, kokeilla jotain uutta. Toki minäkin olen ollut Rhapsodyn kautta osa sitä parin vuosikymmenen ajan ja siitä minutkin tunnetaan, mutta… Ei samoista asioista voi laulaa ikuisesti. En tiedä, johtuuko tämä vain siitä, että olen tosiaan tehnyt tätä jo niin kauan, mutta kaipaan vain jotain enemmän, jotain vaihtelua. Sen vuoksi pidänkin Omnista erityisen paljon.

Lione harmittelee, miten uudet power metal -yhtyeet kulkevat orjallisesti esikuviensa viitoittamaa tietä ja veisaavat täysin samaa virttä, jota hän itse lauloi jo kaksikymmentä vuotta sitten.

– Kaikki bändit soittavat sitä samaa kuin vaikkapa Edguy, Hammerfall tai Stratovarius ovat tehneet jo vuosia. Bändien pitäisi kehittyä, tarjota jotain tuoretta ja uutta. Ymmärrän ja tiedän, miten vaikeaa se on, varsinkin tässä genressä, mutta mukaan voisi edes yrittää ottaa uusia elementtejä. Laulajat voisivat olla monipuolisempia ja erityylisiä. Kaikki yrittävät olla kuin Michael Kiske, mikä on loppujen lopuksi hyvin tylsää. Kaikki kuulostavat samalta, eikä heillä ole persoonallisuutta ja karismaa. He eivät tuo pöytään mitään uutta.

– Esimerkiksi Twilight Force on mainio ja taitava bändi ja pidän heistä, mutta he eivät tee mitään sellaista, mitä Rhapsody ei olisi tehnyt jo pari vuosikymmentä sitten. En näe tai kuule heidän musiikissaan mitään uusia elementtejä.

Irtiottoja totutusta linjasta

Kuten vuonna 2014 julkaistulla Secret Gardenilla, myös Omnilla Rafael Bittencourt hoitelee osan lauluosuuksista. Lione sanoo kaikkia tyydyttävän työnjaon löytyvän varsin helposti. Sen lisäksi, että useampi laulaja tuo Lionen peräänkuuluttamaa vaihtelua, siitä on myös käytännön hyötyä.

– Se on eduksi koko bändille. Koska asun Euroopassa, en ole välttämättä koko ajan heidän käytettävissään, ja mikäli heitä pyydetään vaikkapa esiintymään akustisesti brasilialaiseen radioon, Rafael voi hoitaa laulamisen ja bändin repertoaarista löytyy hänen laulamiaan kappaleita jo valmiiksi, Lione toteaa.

– Lisäksi erilaiset tyylimme täydentävät toisiaan. Laulutouhujen jakaminen on mielestäni onnistunut meiltä hyvin ja homma toimii paitsi levyllä myös keikoilla.

Fabion ja Rafaelin äänten lisäksi Omnilla kuullaan vierailevia laulajia, jotka poikkeavat tyylillisesti paitsi Angran totutusta linjasta myös toisistaan: Black Widow’s Web -kappaleessa kuullaan niin Arch Enemystä tutun Alissa White-Gluzin murinaa kuin brasilialaisen popsuuruuden Sandyn heleää tulkintaa.

– Alissa lauloi taustoja Kamelotissa, kun kiersimme Pohjois-Amerikassa, joten tunnen hänet niiltä ajoilta ja olemme hyviä ystäviä. Kun sitten olimme yhdessä Arch Enemyn kanssa viime vuoden 70 000 Tons of Metal -risteilyllä, tiesin haluavani hänet mukaan levylle.

– Halusin levylle raskaan kappaleen, joka poikkeaisi suuresti Angran muusta linjasta. Jotain todella aggressiivista ja groovaavaa. Ehdotin sitten Alissaa mukaan, ja Jens oli ajatuksesta luonnollisesti innoissaan, hänellä kun on omat kytköksensä Arch Enemyyn ja Alissaan. Olen todella iloinen, että Alissa suostui ja ehti mukaan Arch Enemyn kiireisestä aikataulusta huolimatta. Lopputuloksesta tuli tosi upea – varsinkin Jensin mielestä, joka on bändin jätkiä enemmän kotonaan tällaisen raskaamman kaman parissa, hah!

– Sandy puolestaan tuo mukavaa tasapainoa Alissan osuuksille. Hän ei ole Euroopassa kovin tunnettu, mutta Brasiliassa hän on todella suuri tähti, joka on duetoinut muun muassa Andrea Bocellin kanssa. Hän on todella kultainen ja hänen äänensä on hyvin kaunis. Olen samaa mieltä Jensin kanssa, että Black Widow’s Webistä tuli levyn parhaimpia ja onnistuneimpia kappaleita.

Omni on Angran ensimmäinen albumi, jolla Kiko Loureiro ei ole mukana bändin virallisena jäsenenä. Megadeth-kiireidensä vuoksi hänen tonttinsa täyttää bändin keikkakitaristina tutuksi tullut Marcelo Barbosa. Täysin Loureiro-vapaa Omnikaan ei kuitenkaan ole.

– Kiko halusi tulla soittamaan levylle soolon, ja totta kai otimme hänet avosylin vastaan. Hän on mukana War Horns -kappaleella ja olemme siitä hyvin iloisia.

Sarjakuvia ja mittavia kiertueita

Huolella valmisteltua ja hyvin onnistunutta albumia aiotaan Lionen mukaan tukea ja markkinoida aiempaa tehokkaammin.  

Luvassa on esimerkiksi paljon videoita sekä totta kai aktiivista keikkailua. Yhtye on suunnitellut myös hieman erikoisempia promootiokeinoja.

– Levyn konsepti on erittäin otollinen maaperä ammentaa ideoita ja laajentaa tarinaa edelleen muihin formaatteihin. Olemmekin kehitelleet levyn tueksi manga- ja sarjakuvakirjoja. Luulen, että varsinkin Japanissa pidetään tästä kovasti, onhan se Angralle hyvin suotuisaa aluetta. Varsinkin Kiko on siellä päin hyvin pidetty, ja japanilaiset kyselevät aina hänen peräänsä. ”Mitä Kikolle kuuluu? Missä Kiko on?” ja niin edelleen, Lione naurahtaa.

– Ajattelin, että hänen poissaolonsa laskee kiinnostusta Omniin. Japanilaiset ovat kuitenkin pitäneet kuulemastaan todella paljon, joten ehkä siellä lämmetään myös meidän mangaideallemme. Kaikenlaisia muitakin ideoita ja suunnitelmia on paljon, mutta niistä on liian aikaista puhua vielä tässä vaiheessa. Sen voin sanoa, että levyn tiimoilta tulee tapahtumaan tänä vuonna paljon hienoja asioita!

Secret Gardenin kanssa Angra kiersi festivaaleja ja lyhyesti Euroopassa, mutta pääasiassa keikkailu keskittyi Brasiliaan ja muualle Latinalaiseen Amerikkaan. Omnin tiimoilta keikkailussa isketään silmään kokonaan uusi vaihde.

– Meillä on sovittuna keväälle jo 27 Euroopan-keikkaa. Esiintymisiä on myös Japanissa ja tietysti Etelä-Amerikassa. Pohjois-Amerikan-kiertuetta suunnitellaan parhaillaan. Luulen, että keikkoja kertyy tänä vuonna helposti yli 65, eli tiedossa on yksi bändin uran suurimmista kiertueista.

Suomea keikkakalenterista ei tätä kirjoittaessa vielä löydy.

– Olet valitettavasti oikeassa! Asiasta on kyllä puhuttu managerien kanssa. Listaltamme puuttuu Suomen lisäksi muitakin tärkeitä maita, ja toistaiseksi kalenterimme on kesän osalta vielä hyvin tyhjä, joten kaikki on vielä mahdollista! Toivon hartaasti, että suomalaiset fanimme pääsisivät nauttimaan Omnista myös keikoilla.

Lione arvelee levyn olevan tulevien keikkojen settilistoilla vahvasti edustettuna. Hän kertoo myös ehdottaneensa muulle bändille albumin esittämistä kokonaisuudessaan. Asiasta on keskusteltu, mutta ainakaan maaliskuussa alkavalla Euroopan-kiertueella läpisoittoa ei vielä tullaan toteuttamaan

– Jaamme lavan joka ilta kolmen tai neljän bändin kesken ja soittoaikamme on rajattu tarkkaan. Levy haukkaisi setistä liian ison palan ja haluamme tarjota faneille myös vanhoja klassikoitamme. Kenties jossain vaiheessa soitamme sen alusta loppuun, koska mielestäni Omni ansaitsee sen.

Angran kiertueseuraksi lähtee Geoff Taten liidaama Operation: Mindcrime. Lione on tästä hyvin innoissaan, ja kimpan myötä kiertueella tullaan luultavasti kuulemaan myös joitain spesiaalijuttuja.

– Tate on yksi henkilökohtaisista laulajasuosikeistani, ja hän pyysi minua valitsemaan jonkin coverin, jonka voisimme vetää yhdessä. Ei siis mitään perinteistä hevibiisiä vaan jotain erilaista, kuten poppia tai kevyempää rockia. En ole vielä päättänyt, mikä se biisi voisi olla… Yllätyksiä on kuitenkin luvassa. Olen varma, että fanit tulevat nauttimaan keikoista suuresti.

Haaveissa irrotteleva sooloalbumi

Kun Fabio Lione on kerran saatu puhelimen päähän, lienee sopivaa udella myös miehen omista kuvioista. Lione on ehtiväinen miekkonen, jolla on useita rautoja tulessa. Angran lisäksi hän esimerkiksi pistää parhaillaan Rhapsodyn tarua pakettiin bändin viimeisellä maailmankiertueella. Vaikka alkuperäisen Rhapsodyn matka on pian päätöksessään, Lione paljastaa puhuneensa Luca Turillin kanssa mahdollisesta jatkosta.

– Emme halua käyttää Rhapsodyn nimeä, mutta olemme halukkaita tekemään yhteistyötä. Luulen että se olisi myös fanien mieleen. Kiertue on mennyt hyvin ja olemme esiintyneet loppuunmyydyille saleille, joten en näe syytä, miksemme tekisi jotain tuoretta yhdessä vielä jatkossakin.

Lione on haluttu yhteistyökumppani, ja laulaja jakaa ehdotukset karkeasti kahteen lokeroon: bisnesmielessä tehtäviin sekä ystäviensä projekteihin.

– Frontiers Records halusi minun tekevän yhteislevyn erään laulajan kanssa, jota en tuntenut. En ollut oikein varma, halusinko tehdä töitä jonkun kanssa, joka on varmasti taitava mutta jonka kanssa kemiamme eivät välttämättä kohtaa. Niinpä ehdotin yhteistä albumia Alessandro Contin kanssa, koska hän on ystäväni ja tiedän, että fanit olisivat mielissään saadessaan kaksi Rhapsody-laulajaa samalle levylle [Conti on Luca Turilli’s Rhapsodyn laulaja]. Onneksi Frontiers innostui ideastani ja lähti siihen mukaan, Lione toteaa.

– Musiikki ei kuitenkaan kuulosta Rhapsodylta, mikä on hyvä. Mielestäni ei olisi ollut mitään järkeä lähteä tekemään jotain samanlaista. Se on hyvin tehtyä, eleganttia progressiivista metallia, jossa on vivahteita Kamelotista tai vaikkapa Helloweenista.

Mikä sitten olisi Fabio Lionen oma unelmaprojekti?

– En ole koskaan julkaissut ihan omaa soololevyä. Sellaista, joka olisi täysin erilaista kamaa kuin se, mitä yleensä teen. Pidän todella paljon esimerkiksi oopperasta, popista ja kevyemmästä rockista, joten voisin ihan hyvin tehdä vaikkapa jotain ooppera- tai popkamaa. Ja miksei vielä italiaksi, mies tuumaa.

– Pidän esimerkiksi Bruce Dickinsonista juuri sen vuoksi, ettei hän ole vain mahtava laulaja vaan tekee sen lisäksi vielä tuhatta muuta asiaa. Soololevyilläänkin hän kokeili kaikenlaisia tyylejä, ja sellainen minäkin haluan olla. Kokeilla, tutkia ja tehdä paljon erilaisia juttuja. 

Julkaistu Infernossa 2/2018.