”Puolan skene on hyvin vahva ja luova” – haastattelussa Hate

Puolalainen Hate yllätti ja tempaisi yhden kuluvan vuoden kovimmista death metal -levyistä. Inferno tavoitti yhtyeen ainoan perustajajäsenen Adam Buszkon kesken Yhdysvaltain-kiertueen.

Kuva: Daniel Rusilovicz

Adam the First Sinnerinä ja sittemmin napakammin Atf Sinner -nimellä tunnettu laulava Hate-kitaristi hehkuttaa kesäistä uuden mantereen Devastation on the Nation -turneeta.

– Tämä on ollut uskomaton kiertue heti ensimmäisestä päivästä alkaen, ja vastaanotto on ollut mahtavaa! On siistiä olla täällä muutaman vuoden tauon jälkeen. 

Kiva kuulla, että rundi pyörii onnistuneesti, mutta nyt jutellaan lähinnä Haten uudesta Auric Gates of Veles -pitkäsoitosta, joka on tehnyt vaikutuksen useaan tämänkin lehden kirjoittajaan.

Adam on luonnollisesti erittäin tyytyväinen, että Hate-uutukainen on maistunut.

– Mahtavaa, että se vetoaa porukkaan! Se on mielestäni yksi koko uramme vahvimmista kokonaisuuksista, mies hehkuttaa.

Se on paljon sanottu, mutta varmasti totta. Vuonna 1991 perustetulla Hatella on historiaa johon peilata. Uutukainen on jo Haten yhdestoista levy.

Energiat puhuvat

Haten musiikin syntyyn vaikuttavat Adamin mukaan niin sanotut suuremmat voimat.

– Musiikki syntyy erilaisista tunnetiloista ja kokemuksista, mutta ennen kaikkea kyse on siitä, että olemme katalyyttinä voimille, jotka ovat ymmärryksemme tuolla puolen. Voin sanoa vain, että tuli roihuaa yhä. Olen ylpeä siitä, että bändimme on voimakas energiakanava, joka on puskenut läpi pitkän matkan monista esteistä huolimatta. Olemme olemassa ja luomme uutta yhä vain kasvavalla ymmärryksellä ja omistautumisella. Energiat ikään kuin puhuvat kauttamme. Kyseessä on lähes mystinen kokemus, Adam avaa musiikin taustoja ja jatkaa:

– Inspiraatio tulee enimmäkseen sisältäni ja tietenkin siitä synergiasta, joka syntyy, kun soitamme yhdessä jätkien kanssa. Mitä taas tulee levyn aihepiiriin, niin suurin inspiraationlähde sille on ollut slaavilainen traditio, ja aivan erityisesti arkaainen, kristinuskoa edeltävä perinne. Tunnen tuohon muinaiseen traditioon aivan erityistä yhteyttä.

Mitä toivot kuulijan kokevan uuden levynne äärellä?

– Sen suhteen minulla ei ole mitään toivomusta tai ajatusta. Jokainen kuuntelee musiikkia omista lähtökohdistaan käsin. Annan jokaisen kuulijan kokea musiikkimme omalla tavallaan.

Adam on tyytyväinen myös Auric Gates of Velesin soundimaailmaan.

– Halusimme levylle karskia ja luonnollista otetta. Käytimme vanhan koulukunnan nauhuria, joten levylle on saatu likaista ja orgaanista yleisilmettä. Rakensimme tunnelmallisia äänikerroksia, joilla niilläkin oli tarkoitus laajentaa raakuuden ja tilan tuntua. Koko levy saattaa tuntua alkuun varsinaiselta äänivallilta, joka pitää ylittää, mutta se aukeaa hiljalleen ja palkitsee lopussa sitäkin enemmän.

Haten death metalissa kuulee helposti myös black metalin suunnalta puhaltavat synkät tuulet. Adam imeekin vaikutteita monelta musiikilliselta suunnalta.

– Juuremme ovat kuolossa, mutta ei ole mitään järkeä jumittua siihen. Maailmassa on niin paljon mahtavaa musiikkia. On black metalia, vaihtoehtokamaa, industrialia, folkia… vaikka mitä.

Perinnön tärkeys

Adam käyttää laulujensa sovittamiseen paljon aikaa ja panostaa kunnolla täydelliseen örinäsuoritukseen.

– Haen studiossa äänestäni oikeanlaista tunnetta. Hylkään yleensä aina ensimmäiset versiot, jotka olen nauhoittanut. Kunnollinen tunnetila ja soundi löytyy vasta toisella tai kolmannella kierroksella, kun mukana on juuri tarvittava viba ja tunne, jota haen. Lauluosuuksien naruttaminen on kuin lottoa: joskus napsahtaa kohdilleen heti, toisinaan saa tahkota useamman kerran saadakseen täysosuman.

Myös itse musiikkiin panostettiin. Jokaisesta biisistä haluttiin tehdä mahdollisimman vahva kokonaisuus.

– Pyrimme siihen, että levyn jokainen kappale olisi kunnon ”anthem”, ja mielestäni Sovereign Sanctity on täydellinen esimerkki sellaisesta. Se on lempibiisejäni yhdessä Salve Ignisin ja Seventh Manvantaran kanssa.

Sovereign Sanctityn sanoituksissa henkilö kuolee, mutta ei jätä tätä maailmaa täysin taakseen, vaan heittää lenkin kuolleiden valtakuntaan, kunnes palaa takaisin. Adamin mukaan tarina vaati visualisointia, ja niinpä kappaleesta tehtiin näyttävä video.

Hate-uutukaisella liikutaan siis syvällä slaavilaisen mytologian maailmassa. Onko tuo tuttua maastoa jo kouluajoilta vai oletko sukeltanut aihepiirin syvyyksiin vasta sittemmin?

– Kouluajoilta? Hah hah, ei todellakaan! Koulun historianopetus alkaa vasta siitä, kun kristinusko saapui kuvioihin. Uskoakseni tietoisuus muinaisesta historiasta on puolalaisessa yhteiskunnassa todella huonolla tolalla.

Hate-miehen kohdalla kaikki alkoi kirjallisuudesta.

– Tarkemmin sanottuna Czeslaw Bialczynskin teoksesta Ksiega Tura. Se on upea rekonstruktio slaavilaisesta mytologiasta. Törmäsin kirjaan muutama vuosi sitten ja tajusin, miten tärkeää tämä perintö on minulle. Aloin kaivella teemaa oikein urakalla, ja se on ollut minulle suuri inspiraationlähde siitä lähtien.

Adam alkoi tutkia aihetta Tremendum-levyllä (2017), mutta nyt mies upottautui siihen syvemmälle. 

– Tämä levy on omistettu Velesille, joka on slaavilaisessa mytologiassa olemassaolon pimeän puolen ilmentymä. Auric Gates on kuin kutsu Velesin valtakuntaan, maailmaan joka on täynnä slaavilaista mystiikkaa. Se on kurkistus esikristilliseen traditioon ja antaa uutta perspektiiviä niin historiaan kuin nykypäiväänkin. Uskon, ettei monikaan tiedä aiheesta juuri mitään, ja levymme on hyvä keino päästä sen äärelle. Myös lavateemamme tulee olemaan hyvin symbolinen ja yhteydessä slaavilaiseen teemaan. 

Ydinduo

Haten kokoonpano poikkeaa perinteisestä, sillä bändissä on vain kaksi vakituista jäsentä, Adam ja vuodesta 2014 rumpuja takonut Paweł ”Pavulon” Jaroszewicz.

Onko kuvio ihan tarkoituksellinen?

– Tämä on aivan tarkoituksellista. Minä ja Pavulon olemme vastuussa Haten koko ison mittakaavan kehityksestä, mutta toki jokainen, joka soittaa bändissä, on tärkeä. Kaikilla on omat roolinsa, ja homma toimii nyt oikein hyvin.

Hate on painanut jo 28 vuotta, ja matkalla on ehtinyt tapahtua lukuisia miehistönvaihdoksia. Eräänlainen sellainen oli myös bändiä kuusi vuotta sitten kohdannut tragedia.

– Basistimme Mortiferin menehtyminen kesken kiertueemme Hypocrisyn kanssa huhtikuussa 2013 oli heittämällä uramme hirvein hetki. 

Mortifer kärsi vakavista rytmihäiriöistä ja kuoli nukkuessaan vain 27-vuotiaana. Surullinen tapahtuma romutti Haten siihenastisen miehistön, ja Adam rakensi bändin uudelleen Pavulonin kanssa vuonna 2014.

Vaan onpa pitkälle taipaleelle mahtunut hyviäkin hetkiä.

– Niitä on onneksi ollut niin paljon, etten edes tiedä mistä aloittaisin, heh. Yksi esimerkki on vaikkapa viimevuotinen Aasian-kiertueemme. Saimme soittaa ensimmäistä kertaa esimerkiksi Mongoliassa, Kiinassa ja Japanissa. Se oli mahtava kiertue ja todella hieno, silmiä avaava kokemus, Adam muistelee lämmöllä.

Kiertäminen uusissa paikoissa sopii Adamille erityisen hyvin.

– Harrastan vuorikiipeilyä ja kiertelen muutenkin paljon ihan turistina. Sellainen rikastaa elämää ja antaa aina uusia näkökulmia eri asioihin. Olen myös kiinnostunut historiasta ja politiikasta. On hyvä tietää, mitä ympärillään tapahtuu tässä pienessä maailmassa.

Puola tunnetaan Haten ohella monen muun suositun metalliryhmän kotimaana: Behemothin, Vaderin, Batushkan ja Mgłan, vain muutamia mainitakseni.

– Puolan skene on hyvin vahva ja luova. Se on kuin ilmiö, joka puskee tuoreita nimiä aina muutaman vuoden välein. Toiset uudet bändit vetoavat minuun enemmän kuin toiset, mutta kokonaisuutena olen tavallaan ylpeä seuratessani tämän ilmiön kehittymistä.

Adamilla on erityinen paikka sydämessään myös suomalaisille.

– Arvostan suomalaisia fanejamme suunnattoman paljon! Suuntaamme syyskuun alussa Vaderin kanssa Suomeen, ja on mahtavaa päästä heittämään sinne kunnon show. Lähetän paljon terveisiä ja kunnioituksen sanoja kaikille suomalaisille seuraajillemme ja faneillemme!

Julkaistu Infernossa 7/2019.