Edellisen levynne The Calm Beforen julkaisusta on jo kahdeksan vuotta. Käytittekö kaiken ajan uuden materiaalin kirjoittamiseen, vai millaisessa tilassa bändi on elänyt näiden vuosien aikana?
– Sävellystyöt alkoivat hetimiten ensimmäisen levyn jälkeen, ja tarkoitus oli julkaista sille jatkoa nopeasti, kitaristi Marko Vehmanen muistelee.
– Suunnitelmat muuttuivat, kun silloisen sveitsiläislaulajan Crow’n työkuviot veivät kaverin Kiinaan. Alun perin vuoden mittainen komennus kuitenkin venyi, ja päätettiin vuoden 2013 nurkilla yhdessä tuumin katsella uutta solistia. Tämä prosessi oli se pääsyy, miksi hommat olivat jäissä aina vuoteen 2016, jolloin Kuikan Markku ilmestyi kuvioihin.
– Demotettiin vanhat aihiot ja nippu uusia, ja todettiin, että eiköhän tehdä levy. Muutama muukin miehistönvaihdos tapahtui ennen kuin kokoonpano nauhoitusta varten oli valmis. Albumintekoon päästiin viime vuonna.
The Storm on todella melodista ja iskevää kamaa. Kiinnitittekö biisien tarttuvuuteen erityistä huomiota?
– Kyllä vain. Jo ekan levyn jälkeen oli fiilikset tehdä melodisempaa ja sellaista oldschoolia, kertsejä korostavaa materiaalia. Markun lauludemojen jälkeen tehtiin vielä vähän esituotantoa sovituksiin, mistä pitää kiittää kitaristikollega Ernon [Hanhisalo] sovitustaitoja.
– Laulumelodiat olivat oikeastaan täysin omiani, Genesis-coveria ja Mercenaryä lukuun ottamatta. Mulla on taakkana Finnhitsit, ja niistä kai alitajuisesti ammennan laulumelodioita. Musiikkia ei tule nykypäivänä oikein muuten kuunneltua. Pelkkä tekeminen tuntuu riittävän, Kuikka saapuu kertomaan.
– Demotukset etenivät talven 2016 aikana sukkelasti, ja saatiin tehtyä varsin melodisia biisejä. Markon ja Ernon mukailut sovituksissa mahdollistivat kappaleiden rakentelun ”etäsuhteessa”. Taisin nähdä heebot vasta lähes kaikkien demotusten jälkeen keväällä 2016.
Millaisista asioista uuden albumin sanat kertovat?
– Tekstejä ovat tehneet meikän lisäksi Markku ja Crow, Vehmanen palaa ääneen.
– Tarinallisesti kielikuvissa saattaa olla eroa, mutta ne tarkastelevat tätä aikaa kertojan omasta näkökulmasta. Omissa lyriikoissani korostuu myös ihmisen suhde luontoon ja ympäristöön, jossa elämme.
– Mun sanoittaminen on lähinnä grooven etsimistä laulumelodioille, Kuikka huikkaa.
– Tekstit liittyvät tavalla tai toisella tunne-elämään – tai sarjamurhaajiin, joista on tullut luettua vuosikymmenten ajan paljon.Yritän usein luoda jonkinlaisen tökerön kielikuvan, jonka voi ymmärtää ihan vapaasti haluamallaan tavalla.
– Tiedän, että osa kuuntelee erityisesti sanoituksia, mutta itselleni olennaista on melodioiden kuljettaminen sanoilla. Teknisesti määritelty sanoittaminen tai sellainen ”kuunnelkaa, kun minulla on tärkeätä sanottavaa!” menee mulla auttamattomasti ohi.
Levyjenne nimet linkittyvät hyvin yhteen. Tämä tuskin on täysin sattumaa?
– Eipä ole ei, Vehmanen myöntää. – Tykkään pienistä sanaleikeistä ja kaksinaismerkityksistä, ja jo ekaa levyä tehdessä oli toisen nimi tiedossa. Albumin avausraita Forevermore kulki aikoinaan nimellä The Storm. Ekan levyn aikaan en ajatellut myrskyn odottelun kestävän näin kauan.
Luuletteko, että seuraavaan kiekko ilmestyy The Stormia nopeammassa aikataulussa?
– Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää kirkkaammalta kuin aikoihin! Bändissä on hyvä yhteishenki sekä motivaatiota tehdä seuraava levy, ja sävellystyö onkin jo aloitettu. Henkilökohtaisesti näkisin seuraavan albumin julkaisun tapahtuvan vuoden 2021 aikana. Todettakoon silti, että julkaisemme materiaalia vasta, kun itse uskomme siihen.
Julkaistu Infernossa 10/2019.