Pyrkimyksenänne oli palata uudella albumilla yhtyeen alkuaikoihin. Kuinka se onnistui?
– Tämä on tietysti paras ja brutaalein levymme koskaan, laulaja Benjamin Hilleke nauraa.
– Vakavasti puhuen olemme todella iloisia saamastamme palautteesta. Kuulen usein, että ihmiset löytävät levyltä vanhan tyylimme, mutta ilman, että kuulostaisimme vanhanaikaiselta tai nuhjuiselta. Tuollaisia kommentteja on mukava kuulla, mutta ne saavat myös tuntemaan itseni hyvin vanhaksi, hah hah.
Bändi piti pienen tauon vuosien 2015–18 välillä ja on ollut paluunsa jälkeen hyvässä iskussa. Oliko hajoaminen lopulta vain hyväksi?
– Tauko teki meille henkilökohtaisesti ja musiikillisesti ehdottomasti hyvää, mutta toisaalta se teki meistä hieman vähemmän uskottavia. Ymmärrän, että ihmiset ajattelivat meidän palanneen vain rahan takia, mikä ei ole totta. Ostin viimeisimmillä tuloillamme käytetyn polkupyörän, hah hah.
– Minusta tuntuu, että olemme pudonneet hieman kelkasta, koska kaikki tapahtuu nyt netissä. Emme ole koskaan olleet kovin kiintyneitä sosiaaliseen mediaan. En halua postailla juttuja joka päivä, mutta pelkäänpä, että niin täytyisi tehdä. On ollut kuitenkin mukava huomata, että someseuraajat ja klikkaukset eivät automaattisesti vertaudu keikkayleisöön ja levymyyntiin.
Onko Neaeran sanoituksellinen pohja säilynyt samana?
– Aiemmilla levyillämme olemme kirjoittaneet ainoastaan yhteiskuntakriittisiä sanoituksia, mutta nyt liikumme hieman henkilökohtaisemmassa maailmassa. Uudella All Is Dust -albumilla on vastoin otsikkoaan myös useita positiivisia tekstejä, kuten Pacifier ja Render Fear Powerless.
Jokainen kahdeksasta levystänne on ilmestynyt arvostetun Metal Blade -levy-yhtiön kautta. Onko teillä ollut koskaan aikeita kokeilla muita lafkoja?
– Olemme saaneet vuosien mittaan tarjouksia, mutta tiedämme, mitä Metal Bladen tyypeillä on meille annettavanaan. Asiat eivät ole sujuneet aina kovin ruusuisesti, ja niinä hetkinä olemme miettineet, että olisi parempi vaihtaa lafkaa… Mutta kuten sanonta kuuluu: ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Ja jos bändi on ihmisten mielestä paska, se on täysin sen musiikista kiinni. Siihen levy-yhtiö ei voi vaikuttaa millään tavoin.
Neaera perustettiin 20 vuotta sitten. Onko tällä virstanpylväällä mitään merkitystä teille?
– Kuulostan nyt aivan isoisältäni: ”Mihin aika on kulunut?” Se tuntuu lähinnä pelottavalta. Ensimmäisistä treeneistä ja ekasta keikasta ei yksinkertaisesti voi olla kahta vuosikymmentä, hah hah.
– Kun kuulin ennen bändien tehneen musiikkia näinkin kauan, en voinut uskoa sitä, mutta nyt olemme yksi niistä yhtyeistä. Meillä oli äskettäin fanitapaaminen, ja oli siistiä huomata, että mukana oli vanhempia lastensa kanssa ja porukka kertoi meidän toimineen inspiraationa heidän yhtyeilleen. Se teki minut äärimmäisen ylpeäksi: 20 vuotta sitten en olisi voinut kuvitella, että voisimme joskus toimia jonkun musiikillisena vaikuttajana.
Julkaistu Infernossa 6/2024.