Useita totuuksia Killing Jokesta – haastattelussa tietokirjailija Jyrki ”Spider” Hämäläinen

Killing Joke ehti harrastaa luovaa hulluuttaan peräti 42 vuotta ennen kuin sai oman virallisen biografiansa. Nyt Are You Receiving? -niminen teos on syntynyt, ja vieläpä suomalaisen kirjoittamana.

Jaz Coleman.

Miten suomalainen toimittaja päätyi kirjoittamaan brittiläisestä kulttibändistä, Jyrki Hämäläinen? 

– Muutin vuonna 2004 Britteihin opiskelemaan media- ja populaarikulttuuria Leedsin yliopistossa. Kandin tutkintoa seurasi muutto Lontooseen sekä maisterintutkinto kulttuuri- ja kritiikkilinjalla. 

– Jo Leedsissä aloin kirjoittaa Viva Le Rock -lehteen, jonka päätoimittaja oli pyytänyt ihan toista toimittajaa haastattelemaan Jaz Colemania. Tämän toimittajan reaktio oli ollut suurin piirtein: ”Ei helvetti! Ei enää koskaan!” 

– Itse olin heti kiinnostunut, tapasin Jazin hotellissa lähellä Hyde Parkia ja päädyin haastattelemaan muitakin bändin jäseniä. Haastattelu kasvoi kansikuvajutun mittaan, ja siitä eteenpäin kirjoitin lehteen aina Killing Jokesta. 

– Varsinainen kirjan tekeminen alkoi kesällä 2019, kun olin itsekin vuosia harmitellut, ettei bändistä olut kirjoitettu sellaista. Huomasin materiaalia kertyneen vuosien varrella niin paljon, että päätin alkaa kyhätä kirjaa itse. 

Killing Joken vuodesta 1979 alkava historia ei ole mikään aivan pieni kokonaisuus. Millaisen biografian halusit bändin tarinasta rakentaa? 

– Onni oli, että suurin osa kymmenistä lähestymistäni ihmisistä suostui haastateltavaksi, ja harmillisin puoli puolestaan, että kustantamo pyysi lyhentämään kokonaisuutta noin viidenneksen, Hämäläinen kertoo. 

– Minua inspiroi Marcus Grayn The Clashistä kirjoittama Last Gang in Town rakenteeltaan sekä tyyliltään, jolla Gray viittasi muihin lehtijuttuihin ja lähteisiin. Luin sen yliopistoaikoina, ja siinä on käännetty helvetin hienosti jokainen kivi ilman, että se junnaa liikaa paikoillaan. 

– Tietenkin yhtyeen tarinassa on aikakausia, joilta haastateltavia ei ollut niin hyvin tarjolla, ja osa bändin taustahahmoista on jo menehtynyt. Esimerkiksi Gang of Four -kitaristi Andy Gill, joka tuotti Killing Joken vuonna 2003 ilmestyneen toisen nimikkolevyn, ehti kuolla ennen kuin saimme haastattelun tehtyä. 

– Etukäteen vähän pelotti, miten bändin fanaattinen fanikunta tulisi ottamaan opuksen vastaan, mutta nyt uskallan sanoa, että palaute on ollut todella positiivista. 

Moni bändibiografia painottuu yhtyeen alkuaikoihin, joskus jopa jäsenten lapsuuteen ja nuoruuteen. Sinä vaikutat keskittyvän kirjassa yksittäisten elämäntarinoiden sijaan nimenomaan Killing Jokeen bändinä? 

– Siinä ei käydä liikaa läpi ihmisten yksityiselämää, ja mainitsen jo kirjan johdannossa, että vaikkapa Jaz Colemanin klassisen musiikin uraa ei näissä puitteissa ehdi kahlaamaan läpi. 

– Kirjassa keskitytään Killing Jokeen, koska siinäkin tarinassa on niin paljon kerrottavaa. Minua kiinnosti bändi eikä se, onko joku bändin tyypeistä ollut hyvä futispelaaja lapsena! 

– Yksi poikkeus on 4” Be 2”, koska koin, että siinä oli paljon Killing Joken kannalta tärkeitä elementtejä. Bändissä oli Joken jäseniä, Johnny Rotten tuotti heitä ja kun [Killing Joke -basisti] Youthilta ja laulaja-kitaristi Jock McDonaldilta löytyi omat keskinäiset ristiriitansa, jotka heijastuivat myös Killing Jokeen, se kuului osaksi tarinaa. 

Killing Joke ja sen keulahahmo Jaz Coleman ovat niin omalaatuisia tarinanaiheita, että kirjaa tehdessä tuskin tarvitsi käyttää värikynää? 

– Totuuksia on olemassa yhtä monta kuin asioita kokeneita ihmisiä, ja sen huomaa kirjassa, jossa haastateltavat toisinaan kyseenalaistavat toisiaan. Siksi halusinkin kuulla usein molempia puolia. 

– Kirjassa pääsevät ääneen sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole aiemmin Killing Jokesta niin puhuneet. Hyvänä esimerkkinä on What’s THIS For…! -levyn [1981] tuottanut Nick Launay, joka ihmetteli itsekin, miten löysin hänet, kun miestä ei mainita edes levyn krediiteissä. No, nyt 40 vuotta myöhemmin hän pääsi kertomaan oman kulmansa! 

Entä Jaz Coleman? Onko tämä täysin ainutlaatuinen hahmo hullu, nero vai jotain, jolle ihmisten sanakirjasta ei löydy sopivaa määritelmää? 

– Häntä voisi kutsua hulluksi neroksi. Kaveri menee jollain ihan omalla astraalitasollaan, Hämäläinen naurahtaa. 

– Jaz on uskomattoman lahjakas ja luova ihminen, ja ehkäpä luovuus ja hulluus kulkevat näillä suurimmilla kavereilla usein käsi kädessä. Maailmassa on tiettyjä ajattelijoita, filosofeja ja taiteilijoita, jotka ovat kyenneet muuttamaan maailmaa, koska he näkevät sen niin eri tavalla kuin muut. Jaz on ilman muuta yksi heistä. 

Julkaistu Infernossa 2/2021.