Uusi Vallan huoneissa -ep on melodisesti tarttuvinta kamaanne tähän asti. Teittekö biisinkirjoituksen suhteen jotain toisin kuin aiemmin?
– Eipä juurikaan. Sen tyylisen materiaalin kirjoittaminen vain kiinnosti sillä hetkellä kovasti, laulaja-kitaristi Juha Minkkinen toteaa.
– Kipinä tarttuvien laulu- ja kitaramelodioiden tekemiseen jäi kytemään jo viime levyn [Kamara, 2018] tiimoilta. Tämä on tietty hyvin levykohtaista, ja on mahdollista, että seuraava albumi on taas erilainen.
Vedätte uudet kappaleet oikeastaan täysin puhtailla lauluilla, vaikka eipä bändin tuotanto ole ollut aiemminkaan varsinaista viemäriörinää. Onko kyseessä pieni kokeilu vai pysyvä ratkaisu?
– Uskoisin, että puhtailla lauluilla tulee olemaan jatkossa suurempi rooli, koska saan nykyään paljon enemmän irti hyvien laulumelodioiden kirjoittamisesta kuin ärjymisestä.
– Toki huutoa tulee varmasti olemaan tulevillakin levytyksillä. Katsotaan sitten sen mukaan, tarvitseeko kappale möykkäämistä vai ei. Biisin luonne määrittää hyvin pitkälle laulutavan.
Julkaisitteko uuden ep:n ainoastaan kaksikymmenvuotisjuhlan kunniaksi?
– Kyllä juhlavuosi oli suurin syy julkaisulle, vaikka uutta materiaalia oli syntynyt jo ennen kuin päätimme julkaista mitään. Kun noin puolitoista vuotta sitten havahduimme kunnolla siihen tosiasiaan, että bändillä on kohta 20 vuotta plakkarissa, ep:n julkaiseminen tuntui hyvältä tavalta juhlistaa asiaa.
Neljän biisin ep:n päätösraidaksi on valikoitunut Tämäkin vielä -kappaleen uudelleentulkinta, ja tällä kertaa biisin laulaa Timo Rautiainen. Miksi uusiksi soitettiin juuri tämä biisi, ja miksi laulajana kuullaan Rautiaista?
– Kyseinen kappale on kuulunut bändin keikkasettiin sen julkaisusta lähtien, ja siitä on muodostunut vuosien saatossa meille hyvin tärkeä biisi. Veisu oli mukana samaa nimeä kantavalla ep:llä, joka oli meidän ensimmäinen virallinen julkaisu. Julkaisijana toimi Firebox, ja vuosi oli 2004.
– Tuntui jotenkin sopivalta levyttää kappale uusiksi ja kruunata koko homma Rautiaisen laululla. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus tämän meidän homman aikanaan alulle innostikin, joten kukapa olisikaan ollut parempi vierailija kuin Timo. Nyt ympyrä on sulkeutunut.
Kaksikymmentä vuotta on kunnioitettavan mittainen matka bändille kuin bändille. Missä toivotte olevanne vuonna 2040?
– Tällä hetkellä on hyvä boogie, ja toivon, että se kestää pitkään, miksei vaikka toiset 20 vuotta. Näkisin niin, että valmistelemme vuonna 2040 uuden juhla-albumin julkaisua ja suunnittelemme kiertuetta. Ja jos kehdataan, kysytään Timoa taas fiittaamaan! Tämä kaikki tietty sillä oletuksella, että täällä vielä silloin ihmisiä tallustaa…
Julkaistu Infernossa 4/2020.