Kahden viimeisimmän levynne väliin mahtuu yhtyeen uran pisin julkaisutauko, kuusi vuotta. Onko tähän mitään erityistä syytä?
– Korona-aika passivoi bänditoimintaa monen vuoden ajaksi, ja uudelleenaktivoituminen oli jokseenkin tahmeaa, laulaja-basisti Herkko Huttunen aloittaa.
– Kirjoitimme toki uutta materiaalia, mutta treenikämpällä emme juuri vierailleet. Myös levyn valmistuminen otti tosi paljon aikaa jäsenten muiden kiireiden vuoksi.
Kutistuitte jo viime levyn aikoihin trioksi, kun laulaja Juho Airaksinen jätti yhtyeen. Onko kolmistaan soittaminen teille optimaalisinta?
– Ainakin tällä hetkellä kokoonpano tuntuu riittävältä ja juuri sopivan kokoiselta. Vähemmän on enemmän. Trio ”pakottaa” riisumaan musiikista kaiken turhan, jotta kappaleet pystyy esittämään livenä. Ilmaisu pysyy raakana.
– Uusimman julkaisun myötä löytyi myös selkeämpi musiikillinen linja nykyiselle kokoonpanolle. Tältä Unborn Generationin tulee triona kuulostaa.
Uudella …and All We Forget -levyllä on suomeksi huudettuja kappaleita, jollaisia en muista bändiltänne aiemmin kuulleeni. Mistä into kirjoittaa muutama biisi suomeksi?
– Ihan hetkeen emme ole kirjoittaneet lauluja suomeksi. Jollain varhaisista demoista kokeilimme sitä, mutta se jäi kokeiluksi.
– Alun perin idea tuli Artolta [Kettunen, basso], kun hän kirjoitti Kivun kuilu -kappaleen tekstit ja se kuulosti heti vahvalta. Sen jälkeen päätimme edetä kappaleiden ehdolla ja valita kunkin raidan kieleksi sen, joka tukee sävellystä parhaiten.
Tuntuu, että bändin musiikki menee vuosi vuodelta jyrkempään suuntaan. Eikö kuluvien vuosien pitäisi pikemminkin hioa enimmät särmät?
– Uusi levy on ehkä taas hieman jyrkempi, mutta en osaa sanoa, mikä siihen vaikuttaa. Kun alan kirjoittaa uutta musiikkia, en lähde hakemaan mitään tiettyä suuntaa, siitä vain tulee tietynlaista. Oliko jyrkkyyden lisääntyminen jonkinlaista korona-ajan turhautumista? Tai sitten päinvastoin. Kun alkaa tulla ikää, alkaa muuttua vanhaksi ja kiukkuiseksi.
Levyn sanoitukset kertovat ymmärtääkseni ihmiskunnan ikuisesta virheiden syklistä. Pelottaako nykyinen maailmanmeno?
– Pelko on ehkä vahva sana, mutta kyllähän tässä melko erikoista aikaa eletään niin ilmaston kuin maailmanpolitiikan suhteen. Nämä asiat pyörivät toisinaan mielessä ja aiheuttavat epävarmuutta tulevasta. Levyn tekstien kirjoittaminen oli yksi tapa käsitellä sitä.
Julkaistu Infernossa 5/2024.