Vain musiikki merkitsee – haastattelussa Ancient

Rajua mediamyllytystä, hämäriä skenejuoruja ja keulahahmon uskoontulo. Päälle parikymppisen Ancientin uralle on mahtunut tapahtumia enemmän kuin keskivertoon ihmiselämään. Ancientin polku ei ole kuitenkaan lähelläkään loppua, sillä yhtye tuntuu olevan uuden alun kynnyksellä.

Norjan Bergenissä vuonna 1992 alkunsa saanut Ancient oli alkujaan Aphazel-nimellä tunnetun Magnus Garvikin vision tulos. Parikymppisen nuorukaisen sävelet saivat pian ansaittua huomiota maailmanlaajuisessa black metal -skenessä, ja Ancientin nimi nousi toden teolla pinnalle tunnelmallisen Svartalvheim-esikoislevyn (1994) myötä. Albumi on edelleen kiistaton black metal -klassikko ja monen mielestä edelleen ainoa kuuntelukelpoinen Ancient-levy.

Svartalvheimin jälkeen bändi on ehtinyt kulkea pitkän ja monivaiheisen matkan nykypisteeseensä. Edellisestä levystä, Night Visitistä, on aikaa yli vuosikymmen eikä bändin olemassaolosta ole ollut täyttä varmuutta, mutta uskottava se on: yhtye on todellakin saanut aikaiseksi uuden albumin.

– On kulunut 11 vuotta, mutta mielestäni soundimme ei ole muuttunut kovin paljon. Moni levyn biiseistä kuulostaa aika ”ysäriltä” ja old schoolilta, mutta porukka on tästä varmaan montaa mieltä, nimensä pelkäksi Zeliksi lyhentänyt multi-instrumentalisti kertoo.

– Mukana ei ole enää naislaulua ja kaikki ”goottivaikutteet” ovat olleet poissa pelistä jo vuosien ajan, joten musiikki on nykyisin aiempaa kitaravetoisempaa, voimakkaampaa ja aggressiivisempaa. Back to the Land of the Dead onkin aggressiivisin albumimme, vaikka mukana on myös muutamia akustisia juttuja. Osansa rajuudessa on varmasti myös sillä, että rumpalimme on nykyisin [entinen Cradle of Filth- ja Dimmu Borgir -soittaja] Nick Barker, joten rajumman kaman soittaminen näinkin kyvykkään rumpalin kanssa tuntuu yksinkertaisesti luontevalta.

Kristinusko ja metalli

Black metal -bändiksi profiloitunut Ancient on käsitellyt uransa aikana paljon uskonnollisia aiheita, mutta tehnyt sen näin jälkeenpäin ajatellen suhteellisen neutraalisti ja saatanallisuutta mitenkään kummemmin alleviivaamatta.

Yllätys oli kuitenkin melkoinen, kun Zel ilmoitti muutama vuosi sitten kääntyneensä kristityksi. Black metal -piireissä tämä on käytännössä pahin mahdollinen tapa kääntää takkiaan, mutta Zelin perustellut ja kiihkottomat näkemykset saavat miehen päätöksen tuntumaan harkitulta.

– Kääntyminen on ehkä vähän väärä sana, koska mielestäni elämäni ei ole muuttunut kovinkaan paljon eivätkä läheiset ihmisetkään ole huomanneet mitään suurta muutosta. Kyse on lähinnä elämänkatsomuksesta ja siitä, mitä pidän tärkeänä. Kyseessä ei ole suuri muutos päivittäisissä toimissa, vaan jotain syvempää, eli kuinka ajattelen tulevaisuuttani ja kaiken tarkoitusta yleensä. Jotkut asiat ovat tietysti muuttuneet, mutta elämäni ei ole kääntynyt ylösalaisin

– En usko, että kukaan kuulee tätä musiikissani, joka on edelleen aggressiivista, mutta nykyisin raivo kumpuaa eri lähteestä. Esimerkiksi W.A.S.P:n musiikki ei ole muuttunut paljoakaan Blackien uskoontulon jälkeen, ja samaa voi sanoa myös Megadethistä ja monesta muusta. Jos kuuntelee sävellyksiäni koko Ancientin uran varrelta, niissä huomaa muutoksen ja kehityksen, eikä materiaali kuulosta samalta kuin monilla black metal -bändeillä. Ihmiset sanovat usein pitävänsä Ancientistä, koska musiikillamme on jotain erilaista tarjottavana, mutta monet myös hyljeksivät meitä samasta syystä. Se on ihan ymmärrettävää. Tärkeintä on pysytellä rehellisenä itselleen.

– Mitä tulee kristinuskoon ja black metaliin, en ole nähnyt Ancientiä niin sanotusti oikeana black metal -bändinä, paitsi ehkä joskus 20 vuotta sitten. Vaikka emme kai me olleet silloinkaan puhdasta blackiä. Moni sanoo meidän soittavan jonkinlaista mustaa metallia, mutta se on niin laaja käsite, koska genret ovat nykyisin niin sekoittuneita. Minulle puhdasta mustaa edustavat esimerkiksi vanha Darkthrone, vanha Gorgoroth, Marduk ja vastaavat bändit, jotka eivät pelaa liikaa koskettimien, kitarasoolojen ja akustisten kitaroiden kanssa, kuten me.

Paha on läsnä

Ancient on käsitellyt urallaan monia eri sanoitusteemoja, joista leimaavimpina mainittakoon alkuaikojen varsin tyylipuhtaat ja kliseisetkin black metal -tekstit sekä Mad Grandiose Bloodfiendsin (1997) vampirismiin vivahtavat, hyvinkin goottiromanttiset kauhutarinat.

Ensimmäistä kertaa kaikki sanoitukset levylle kirjoittanut Zel saa tänä päivänä suurimman inspiraation ihmiskunnan keskuudessa työtään tekevästä pahasta.

– En usko, että juuri kukaan tulee ajattelemaan tekstejäni kristillisinä sanoituksina, vaikka jotkut niistä sitä ovatkin. Uuden levyn sanat kertovat paljon paholaisesta – siis oikeasta paholaisesta –, joka on aito voima ja ollut olemassa aikojen alusta alkaen. Se ei ole fyysinen, sarvipäinen olento perinteisen käsityksen mukaisesti, vaan monimuotoinen negatiivinen energia, joka on kaikkialla ympärillämme. Tämän pahan vaikutuksen voi nähdä erityisesti kaupungeissa ja joka paikassa, missä on paljon ihmisiä. Paha on läsnä aina, eikä siitä seuraa mitään positiivista, ainoastaan tuhoa, negatiivisuutta, hämmennystä, ahdistusta, valeita, petosta ja niin edelleen. Paha voi ajaa oikean tilaisuuden saatuaan iloisimmankin ihmisen itsemurhaan.

– Moni ei ymmärrä, että paha ei ole koskaan halunnut itseään palvottavan. Yksi pahan juonista on valehdella, että sitä ei ole olemassa, koska juuri silloin se voi tehdä työtään keskuudessamme. Kun ihminen tajuaa, mikä tai kuka paholainen todella on, hän kokee hengellisen valaistumisen, joka muuttaa ajatukset ja auttaa näkemään maailman uudella tavalla – miksi tietyt asiat tapahtuvat ja mikä yhteys eri asioiden välillä on. Tulen paneutumaan aiheeseen varmasti niin kauan kuin elän, koska se on loputon lähde.

– Jos puhutaan blackin ja kristinuskon sekoittamisesta, mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, koska kaikki tietävät, että black metal on antikristillistä musiikkia ja olisi väärin yrittää muuttaa tätä. Vaikka olen kristitty, se ei tarkoita, että Ancient olisi kristillinen bändi. Kukaan muista jäsenistä ei ole kristitty, enkä yritä tuputtaa heille uskoani, koska se on henkilökohtainen asiani. Slayeriä ei kutsuta kristilliseksi bändiksi, vaikka Tom Araya on puhunut avoimesti katolilaisuudestaan, ja näen kuvion samoin myös meidän kohdallamme.

– Kaiken kokemani ja oppimani jälkeen voin sanoa, että satanistin ja kristityn ajatusmaailmat eivät ole todellakaan täysin päinvastaiset. Tämä kuulostaa monesta naurettavalta, mutta minusta asia on näin. Kumpaakin ”ääripäätä” kiinnostaa ajatus maailmanlopusta, armageddonista, paholaisesta sekä kuolemasta, ja monet näkemykset ovat muutenkin yhteneväisiä.

Ei kaduttavaa

Pystytkö seisomaan edelleen vanhojen Ancient-levyjen ja niiden sanoitusten takana?

– Ai, koska olen nykyään kristitty? Kyllä, pystyn seisomaan kaiken musiikin takana, mutta menneisyydessä on joitain sanoituksia, joita en arvosta enää kovinkaan paljon. Eivätkä ne ole kyllä minun kirjoittamianikaan.

– Monet artistit muuttuvat musiikillisella ja henkilökohtaisella tasolla, mutta tekemiensä juttujen katuminen on mielestäni väärin. Olemme kaikki olleet nuoria, ja vaikka olemme tehneet asioita, joista emme nykyisin pidä, en usko, että kukaan katuu nuoruuttaan. Kaikesta kokemastaan voi oppia jotain, mutta moni ei tunnu ymmärtävän tätä…

Ancientin pitäminen täysin ”oikeana bändinä” on ollut välillä vaikeaa, sillä yhtyeessä vaikuttaneiden muusikoiden määrä lähenee kahtakymmentä ja jokainen levyistä on purkitettu eri miehistöllä.

Mitä vaatii olla täysipainoinen Ancient-jäsen, ja miksi porukka on vaihdellut kohdallanne niin tiuhaan?

– Tärkeintä on kyetä olemaan bändin kelkassa silloin kun se on tarpeellista. Olen pyrkinyt olemaan joustava monien asioiden kanssa, vaikka se ei ole aina helppoa, mikä johtuu varmaan siitä, että olen matkustelut niin paljon. Muutin Norjasta Jenkkeihin 1995 ja jatkoin kolme vuotta myöhemmin Italiaan, joten saman miehistön säilyttäminen oli todella hankalaa. Nykyisin yhtyeen ainoat viralliset jäsenet ovat minä ja Dhilorz [kitara, basso]. Nick on mukana ainoastaan sessiomuusikkona, vaikka hän tuntuukin ihan oikealta jäseneltä.

– Dhilorz on ollut mukana vuodesta 1999, ja hän on tärkeä osa Ancientiä. En osaa sanoa, miten asiat ovat tulevaisuudessa, mutta toivon, että tämä kokoonpano voi jatkaa vielä vuosia eteenpäin, koska kaikki toimii hyvin. Elämme kolmessa eri maassa, mikä tuo vaikeutensa, mutta kaikki on sen arvoista.

Syyttömät uhrit

Ancientin nimi nousi suomalaisten tietoisuuteen vuoden 1999 alussa, kun bändi yhdistettiin kaikkien kotimaisten valtamedioiden käsittelemään Hyvinkään ”saatanalliseen rituaalimurhaan”. Oikeuden mukaan black metalista kiinnostuneet nuorukaiset murhasivat ja paloittelivat uhrinsa saatanallisin menoin, mikä oli tietysti omiaan käynnistämään melkoiset noitavainot median taholta.

Tuolloin saatananpalvontaa tuntui löytyvän joka nurkalta, ja syntipukkeja haettaessa oli helppo osoittaa murhan päätekijän asunnon cd-soittimesta löytyneeseen The Cainian Chronicle -levyyn (1996), jonka tarinassa Kain tappaa veljensä Abelin. Mikä ironisinta, suuresti kristittyjä kavahduttaneen black metal -levyn tarina viittaa suoraan Raamatun Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan.

Tapaus on painunut hyvin Zelin mieleen.

– Olimme studiossa äänittämässä The Halls of Eternity -levyä, kun kuulimme asiasta. Noihin aikoihin netti oli vielä aika uusi juttu, joten emme saaneet kunnolla tietoa, mutta joku lähetti meille skannauksen suomalaisesta lehtileikkeestä. Emme tajunneet ihan heti, mitä oli tapahtunut, ja oli todella absurdia, että meidät vedettiin mukaan tähän kuvioon. Emme saa kuulemma soittaa Suomessa enää koskaan.

– Olen todella pahoillani uhrin perheen puolesta, ja olihan tapahtuma kokonaisuudessaan niin hirveä, että emme pääse siitä koskaan yli. Täysin epätodellista! Nämä murhaajat eivät ymmärtäneet mitään viestiä väärin, vaan olivat selkeästi mielenvikaisia, joten aivan yhtä hyvin olisi voitu löytää tuhansia muita kohteita, joita syyttää tästä tapauksesta.

– The Cainian Chronicle on myynyt tähän päivään mennessä noin 32 000 kappaletta, joten jos levymme todella ajaisi ihmisiä murhaamaan toisiaan, jonkun täytyisi selittää, miksi vain pari kuulijaa ”tajusi viestin”. Taustalla on varmaan sama juttu kuin Judas Priestin kohdalla aikoinaan. Bändiähän syytettiin oikeudessa fanin itsemurhasta. Itse olen aina käsittänyt, että yksi metallimusiikin hienouksista piilee sen potentiaalissa poistaa ihmisten negatiivisia tunteita oikealla tavalla.

– Olen pahoillani myös näiden murhaajien puolesta. Minkälainen elämä tällaisiin tekoihin pystyvillä ihmisillä voi olla…

Lopuksi on kysyttävä vanhasta skenejuorusta: käytitkö todella peruukkia Ancientin alkuaikojen promokuvissa?

– Tarina menee niin, että jouduin vuonna 1993 vuodeksi armeijaan, ja minun täytyi leikata hiukseni lyhyeksi. Kun otimme Svartalvheimin promokuvia, minulla oli lyhyet hiukset ja päätin käyttää peruukkia… Aika typerä juttu, mutta se sai minut näyttämään samalta kuin ”oikeasti” näytin.

– Gene Simmons teki saman vuonna 1984, joten se on varmaan inspiroinut minua tekemään kuten tein. Joka tapauksessa, en minä enää tällaisia juttuja ajattele. Ainoa asia, joka merkitsee, on musiikki.