Ei ole edes ideatasolla hauskaa tehdä Täti maksaa -niminen lainaversio Screwdriverin biisistä, jossa sanat ovat osin Unicefin Käkimassaa-kappaleesta. Kertakaikkisen hirveätä, etenkin kun naisvokalisti Pörrin ”laulu” on lähempänä läskiksi vedettyä lausuntaa. Eipä sillä, että yhtyeen toisen (lähes) alkuperäisen jäsenen Kliggen laulusuoritukset muissa kappaleissa olisivat yhtään sen parempia.
Armoa on täydellinen esimerkki siitä, kuinka oman musiikillisen menneisyyden päälle virtsataan komealla kaarella ja survotaan se vielä maihareilla syvemmälle paskaan. Tahallaan tai tahtomatta, aivan sama, sillä tällainen ei voi kiinnostaa ketään.