Kappas perkeleitä. Norjalaisen toisen aallon black metalin vanavedessä syntynyt Aeternus on palannut juurilleen blackmetallisemman ilmaisun pariin. Menetin kaiken kiinnostukseni bändin toimintaan joskus ysärin loppupuolella, mutta todetaanpa uudelleen: kappas perkeleitä.
Philosopher sisältää melankolista, alakuloista ja yllättävänkin savuista death/black metalia. Seassa on mukavan progressiivisia elementtejä, jopa eräänlaista Twin Peaks -jatsia, joka hämärtää tunnelmaa entisestään. Biiseissä on myös aivan helvetin hyviä melodioita, sooloja ja liidejä. Todella skittavetoista kamaa. Yllättäen kappaleista löytyy myös blastbeatiä, joten meno äityy paikoitellen kohtalaisen ripeäksi.
Aresin örinägroovea on hauska kuunnella. On nimittäin toimivia sovituksia, erittäin melodisia ja jotenkin aivan eri genreen kuuluvia. Mukavan reteä ja rouhea kombo. Fiiliksestä tulee mieleen legendaarinen LG Petrov.
Philosopher on yllättävän laadukas teos, joka tulee nousemaan korkealle vuoden parhaiden levyjen listalla. Ei tästä miksikään ikivihreäksi ole, mutta kaikille ysäri-bm/dm:n ystäville albumi on hyvinkin suositeltava. Mukavan nostalgista mutta samalla modernia musaa.