Amppariryhmä jaksaa vääntää, ja mikäs siinä, kun ikäkään ei tunnu painavan. Jessemetallin melodiset kuviot on hiottu huippuunsa jo kasarilla, ja samaa saarnaahan tässä tuuttaillaan. Tekemisen laatu ja energiataso ovat eri juttuja, ja on oikeastaan aika hämmästyttävää, miten asiallisesti nelikymppinen kopla pistelee menemään.
Jäntevä kiekko välittää tuttua yltiömelodisen metallin riemua. Moniääninen ja äärimmäisen rikkailla sävelkuluilla silattu laulu raikaa antaumuksella. Riffeissä on ytyä ja mukavan jykevää dynkkyä. Soolot luikahtavat vilkkaasti, ja perussyke on raskassoutuisen vankka. Materiaalissa on kivasti vaihtelua, joskaan slovariosastoa tai tiukinta tykittelyä ei ole mukana. Ote pysyy nasevan reippaana.
Kuten pääjehu Michael Sweet on itsekin todennut, biisitasolla mennään samankaltaisella sapluunalla kuin aika monella aiemmalla levyllä. Laatu on kuitenkin kova, eikä levy juuri kalpene 1980-luvun tuotoksillekaan kuin ehkä kirkasotsaisuudessa ja tunteenpalossa.
Stryper on ikääntynyt tyylillä, ja bändi on edelleen oma itsensä, kirkkaasti meloheavyn tähtikaartissa.