Chicagolaisen Professor Emeritusin debyyttilevy sisältää asiallista eeppistä doom metalia, joka tarjoaa korvakarkkia niin riffien kuin melodioidenkin puolesta. Musiikki herättää assosiaatioita Candlemassin ja Black Sabbathin sekä uuden aallon brittihevibändien kuten Cloven Hoofin ja Angel Witchin suuntaan. Levyllä kuullaan sopivassa määrin hitaampaa jylhistelyä sekä rivakampaa ravausta. Seitsemän indeksiä sisältävä albumi ei kärsi turhasta tyhjäkäynnistä.
Ainoa seikka, joka hieman häiritsee, on solisti MP Papain ajoittain harrastama korkea kiljahtelu, joka ei tunnu sopivan tähän yhteyteen – etenkään, kun kyse ei ole mistään Messiah Marcolin -tason esityksestä. Muuten mies hoitaa pestinsä moitteettomasti, ja hänen kuulaanraspisesta äänestään tulee vahvasti mieleen Dio.
Vaikka napakymppiin ei vielä osuta, Take Me to the Gallows on vahva ensisuoritus, joka näyttää, että bändillä on hallussaan niin tyylitaju kuin terävä sävellyskynäkin. Vahva suositus kaikille traditionaalisen ja eeppisen metallin ystäville.