Opethin basistilta Martín Méndeziltä pukkaa soolodebyyttiä, ja heti nimekkään Nuclear Blast -lafkan alla. Pelin nimenä on kiemurainen kuolo vanhan liiton hengessä.
Luomun ja karhean kuuloisessa dödismyllerryksessä tehdään jonkin verran kunniaa Floridan death metal -skenen edustajille kuten vanhalle Morbid Angelille. Sitäkin enemmän ilmaisussa kuitenkin taiteillaan kulmikkaan progressiivisten metalli- ja rockelementtien kanssa. Vaikka projektilla ei ole Méndezin mukaan mitään tekemistä Opethin kanssa, itse löydän progeosuuksista paljonkin miehen pääbändiä.
Méndezin luomus ei ole silti onneksi pelkkää Opethin ideoilla ratsastamista. Ensinnäkin levy on temaattisesti sidoksissa miehen synnyinseuduille Uruguayhin, minne musiikki ohjaa ajatuksia. Sovitusten kesyttömässä möyrinnässä ja salaperäisesti trippailevassa riipimisessä päästäänkin ilman muuta myös uusien tuulten äärelle.
Levy jää plussan puolelle, mutta jättää avoimessa kimuranttiudessaan jonkin verran sulateltavaa ja informaatioähkyä. Toivoisin yhtyeen tuleville julkaisuille jonkinlaista linjakkuuden ja selkeiden huippukohtien hiomista.