Mitä tulee kokeelliseen metalliin, Norjaa kiinnostavampaa maata on nykyään vaikea löytää. Maan skenen vähemmän tunnetutkin nimet tarjoavat takuulla omaperäistä kamaa laadulla, eikä tämä industrialprogeryhmä ole poikkeus.
Atrox on itselleni aiemmin tuntematon tuttavuus, mutta sen musiikki on ilmeisesti kehittynyt eeppisestä doomista energisen tarttuvaan, elektromausteilla höystettyyn altsumetalliin. Bändin neljännellä levyllä laulaja on vaihtunut naisesta mieheen.
Nykyinen kattaus tarjoaa erittäin mukavasti toimivan pakkauksen. Levyltä voisi nostaa oikeastaan minkä tahansa biisin vahvana introna bändin soundiin.
Hyväntuulisessa sekoituksessa voi kuulla vivahteita Faith No Moresta Painiin, ja jokaisen biisin ajavana voimana on ainakin pari helposti omaksuttavaa koukkua, vaikka progen maailmassa painitaankin.