Amsterdamista kotoisin oleva Burntfield henkilöityy ennen kaikkea kitaristi-laulaja Juho Myllylään, joka vastaa yhtyeen sävellyksistä. Apunaan hänellä ovat basisti Maarten Vos ja rumpali Steven Favier, jotka luovat soitollaan vankan pohjan ilmaville kappaleille. Myös koskettimia ja jousia kuullaan vierailevien muusikoiden soittamina.
Orkesterin musiikki sijoittuu tunnelmansa puolesta jonnekin Porcupine Treen ja Anatheman välimaastoon, eli pääpaino on progressiivisessa ja melankolisessa rockissa. Raskaampiakin sävyjä kuullaan, mutta hyvin harkitusti.
Impermanencen viehätys perustuu yksinkertaisten mutta äärettömän tehokkaiden melodisten ideoiden iskuvoimaan. Kappaleet ovat myös taitavasti sovitettuja, etenkin laulujen osalta. Runsaat lauluharmoniat tuovat sävellyksiin mukavaa kuohkeutta ja ilmavuutta, ja mallia on varmaan haettu Steven Wilsonin oppikirjasta.
Burntfieldin toinen levy ei osu napakymppiin, mutta on silti tasapainoinen ja vaivattomasti eteenpäin soljuva kokonaisuus. Ennen kaikkea sitä on miellyttävä kuunnella. Haikea instrumentaali Everything Will Change tarjoaa tasavahvalle levylle tyylikkään lopetuksen.