Haikeanromanttista ja kohtalokasta raahustelua – arviossa Celestial Season

Julkaistu Infernossa 11/2020.

16.02.2021
CELESTIAL SEASON
The Secret Teachings
BURNING WORLD

Samalla kun Celestial Season julkaisee uuden levyn vaatimattoman 20 vuoden tauon jälkeen, ilmestyvät myös uusiot vuoden 1993 debyytistä Forever Scarlet Passionista ja sitä pari vuotta myöhemmin seuranneesta Solar Loversista.

Kovimman doom death -palvonnan aikoihin yhtyeen esikoista tuli pidettyä lähes Anatheman Serenadesin ja My Dying Briden As the Flower Withersin vertaisena 5/5-levynä. Myös Solar Loversin helpommin lähestyttäväksi muuttunut soundi sai vahvan hyväksynnän, eikä vähiten hienolla tulkinnalla Ultravoxin 1980-luvun synapophitistä Viennasta. Sen jälkeinen muutos kohti puhdasveristä stoner rockia oli liian suuri, etenkin kun lopputulos kuulosti aivan samalta kuin kaikilla muillakin yrittäjillä.

The Secret Teachings ei ole pelkkä paluu levytyskantaan vaan myös sukellus 1990-luvun syvään päähän. Nyt ollaan taas haikeanromanttisessa raahustelussa, jossa viulut ja sellot soivat kohtalokkaasti ja murinakin on miehekkään pehmeää. On hivenen hämmentävää, kuinka kokonaisuus onnistuu kuulostamaan täysin luontevalta jatkolta bändin esikoiselle, muttei tippaakaan ummehtuneelta vanhojen hyvien aikojen nostalgisoinnilta. Kaiholle on edelleen sekä kysyntää että hyvää tarjontaa, myös konkareiden toimesta.

Karkeasti kirveenterän verran menetetään kuitenkin levyn venyessä yli tunnin mittaiseksi. Genreen kuuluu toki järkälemäisyys, mutta parin loppupuoliskon kappaleen karsiminen olisi terävöittänyt albumia sopivasti. Niistä kummankaan ei tosin tarvitsisi olla onnistunut tulkinta Type O Negativen Red Waterista, jonka ainoa oikea paikka on päättää levy.

Lisää luettavaa