Melodisen raskaan rockmusiikin vanhimpiin valtiomiehiin kuuluvalla säveltäjä-kosketinsoittajalla Don Aireyllä riittää uraa vaikka muille jakaa. Viimeiset 20 vuotta sunderlandiläismuusikko on vastannut legendaarisen Deep Purplen mustavalkoisista, mutta onpa ukko tehnyt yhteistyötä myös Whitesnaken, Gary Mooren, Rainbow’n, Black Sabbathin, Thin Lizzyn, Judas Priestin ja monen muun kanssa.
Ensimmäisen sooloalbuminsa Airey julkaisi jo vuonna 1988 ja seuraavat viisi tällä vuosituhannella. Nyt käsillä on miehen ensimmäinen soololivelevy, Saksassa kolmisen vuotta ennen koronaa nauhoitettu Live in Hamburg. Raitoja tuplalla on 16, ja pääosin mennään Aireyn kulloisenkin työnantajan hittibiisien merkeissä Russ Ballardin I Surrenderista ja Gary Mooren Still Got the Bluesista Whitesnaken Is This Loveen ja – tietysti – Deep Purplen Black Nightiin. Aireyn soolotuotantoakin kuullaan, mutta siitä ei ole haastamaan genren kulmakiviksi luettavia kappaleita.
Don ja kaverit vetävät paletin lähdöstä maaliin ammattimiesten varmuudella. Aireyn soolotuotannon keulilla useamman albumin vetäneen ja nykyisin Nazarethissa laulavan Carl Sentancen (jonka sukunimi on kirjoitettu levyn kokoonpanotiedoissa muotoon ”Sentence”) tulkinta istuu kontekstiin, mutta yli kuusikymppisellä maestrolla kestää äänensä kanssa jonkin aikaa saada homma rullaamaan. Aireyn ja Sentancen aikalainen, pitkän linjan sessiomies Laurence Cottle pitää bassollaan homman läjässä yhdessä nuoremman polven rumpukomeetan Jon Finniganin kanssa. Kitaraa käskee Finniganin ikätoveri Simon McBride, joka naulaa ikoniset hard rock -likit kuulaasti ja komeasti.
Live in Hamburg ei tarjoa varsinaista ilotulitusta, mutta hienot versiot hienoista rock-anthemeista kelpaavat aina.