Hooded Menace on yhtä aikaa liejuista death metalia ja jyrkällä tunnelmalla kyllästettyä doomia, eikä sen tarvitse erikseen alleviivata kumpaakaan ääripäätä.
Niin paljon hyvää kuin tämä Hooded Menacen musiikille tekeekin, Effigies of Evilin kohdalla on myönnettävä, että samasta piirteestä muodostuu ehkä aavistuksen verran myös painolastia. Toisinaan huomaa toivovansa, että riffit olisivat vieläkin mutaisempia ja rujompia, mutta ihan yhtä usein haluaisi bändin melodisemman puolen nousevan paremmin esiin. Kenties juuri tästä syystä Effigies of Evilin tunnelmat jäävät hieman edellistä kokopitkää etäisemmiksi ja yksityiskohtiin kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Yhtye korostaa usein suoraviivaista kierouttaan mutta on ehdottomasti parhaimmillaan polveilevissa kappaleissa. Esimerkiksi levyn avaava Vortex Macabre ja keskivaiheilla kuultava Crumbling Insanity ovat hyviä osoituksia tunnelmallisesti mutta äkkiväärästi etenevistä kappaleista.
Hooded Menace pitää edelleen kiinni toimivaksi havaitusta reseptistään, mutta jollain tavalla sitä toivoisi, että bändin musiikin ääripäät venyisivät jatkossa kauemmaksi toisistaan. Tällöin ne parhaat puolet korostuisivat entisestään.