Otaksuin ensin, että bändin nimi olisi hauska vääntö ”ass masterista”. Tokkopa on, sillä yhtye on tehnyt ensidemonsa jo 1983. Ja siltä se kyllä kaikessa setämäisessä kankeudessaan kuulostaakin.
Yhtye vääntää laiskanpulskeaa US metalia horisontissa siintävän Metal Churchin pölyjäljissä. Biisit ovat muutamaa puoliterävää riffiä lukuun ottamatta tyhjänpäiväistä ja mielikuvituksetonta louskutusta. Tähän kun yhdistetään kauttaaltaan laiska tempo ja huojuva soitto, etenkin rumpupuolella, lopputulos ei ole laisinkaan mukaansatempaava.
Tällaiselle huononiveliselle muinaismuistoheville on hankala löytää funktiota, mutta eipä se oikein suututakaan. Kaiketi jo 70-luvun puolella alkunsa saaneen yhtyeen neljäs pitkäsoitto on miedosti sympaattinen yritys, vaikkakin kuuntelijan näkökulmasta jokseenkin yhdentekevä tekele.