Härmästä on ponkaissut viime vuosina useita kansainvälisemmän läpimurron kynnykselle yltäneitä hard rock -retkueita. Näistä vantaalainen Shiraz Lane on kaikki osa-alueet huomioiden oikeasti lähellä todellista breikkaamista.
Carnival Daysiä ei voi lähestyä perinteisenä hard rock -tuotoksena, sillä kokonaisuus ei välttämättä aukene parilla ensimmäisellä pyöräytyskerralla. Musiikillinen – ja ennen muuta musikaalinen – hyökyaalto, jonka kuulija saa päällensä, on todella rikas, valtava ja vaikuttava.
Shiraz Lanen sävellykselliset juuret ovat selkeästi Hanoi Rocksin ja Guns N’ Rosesin suunnalla. Carnival Days on keitos tyylipuhdasta mutta kokeilevaa glamiä fonisooloineen kaikkineen, mutta toisaalta sen raskaimmat hetket tulevat metallikarsinasta. Levyn avausraitakaksikko, riehakkaasti juhliva nimibiisi ja alavireellä junttaava The Crown, määrittelee osuvasti koko albumin sisällön.
Jatkossa levy ammentaa sujuvasti molemmista kaukaloista mutta ei repeä linjattomaksi. Tästä paras esimerkki on albumin päättävä Incarnation, joka summaa ennen muuta sovituksellisilla avuillaan koko keitoksen.
Kaikesta yllä kerrotusta lienee kiittäminen nuorten ja nälkäisten muusikoiden pirskahtelevaa lahjakkuutta ja vakaasti päämäärätietoista työmoraalia. Jokainen Shiraz Lane -viisikon jätkistä on mestari omalla tontillaan, ja mikä parasta, tyypit tuntuvat täydentävän musiikillisesti toinen toistaan. Täytyy vain toivoa, että saavutettu symbioosi kantaa kaikilta osin mahdollisimman pitkälle.