Färsaarten ylpeys palaa odotetulla kolmannella albumillaan. Paikoin mestarillista jälkeä aiemmille levyilleen loihtinut yhtye on tälläkin kertaa vahvasti visionsa herra. Doom- ja death metalia naittavia bändejä on maailma täynnä, mutta väittäisin, että Hamferð on täysin uniikki yksikkönsä.
Ensinnäkin sen raskaat ja kaihoisat sävelet huokuvat kotisaaristonsa myyttistä ja eristäytynyttä tunnelmaa. Toisekseen yhtyeen kappaleisiinsa upottama dramaattinen tarinankerronta on huippuluokkaa, suorastaan jännittävää. Mikä parasta, jännitys ei päästä otteestaan.
Sävellysten lyriikat pohjaavat Färsaarilla vuonna 1915 tapahtuneeseen ihmishenkiä vaatineeseen valaanpyyntionnettomuuteen. Jón Aldarán riipaisevalla latauksellaan tulkitsemia fäärinkielisiä lyriikoita ei tarvitse ymmärtää luodakseen mielikuvia. Verkkokalvoille hahmottuu synkkiä ja myrskyisiä merellisiä näkyjä, joihin voi assosioida hamferðeja eli kuolleiden kalastajien aaveita.
Levyn yleistaso pysyy kivenkovana, mutta kappaleet Glæman, Í Hamferð ja Fendreygar ovat kokonaisuuden järisyttävimmät osat. Albumi on bändiltä mitä mainion onnistuminen, jälleen. Ihokarvat nousevat pystyyn.