Kaiken loistavuuden äärellä jää kaipaamaan wtf-tuntemuksia – arviossa Killer Be Killed

Julkaistu Infernossa 10/2020.

KILLER BE KILLED
Reluctant Hero
NUCLEAR BLAST

Tämä superbändi posautti vuoden 2014 debyytillään melkoisen pommin kuulostaessaan samalla sekä osasiltaan että niitä suuremmalta. Nyt rumpali on vaihtunut, mutta meininki on edelleen kova, joskaan ei aivan niin hulvattoman riemastuttavalla tavalla kuin erittäin kovaksi osoittautuneella ensilevyllä.

Max Cavalera (ex-Sepultura, Soulfly), Greg Puciato (Dillinger Escape Plan) ja Troy Sanders (Mastodon) ovat yhä kelpo kolmikko, eikä nyt mukaan tulleen Converge-rumpali Ben Kollerin työskentelykään varsinaisesti ahdista. Kolmen ukkelin laulama metallimättö on edelleen tietynlaista tyylien sulavaa sekamelskaa, mutta hulluimmat irtiotot ja paskannakkaamiset on jätetty pois. Se on sääli, sillä tällaisenaan Killer Be Killed on, vaikkakin erinomaisen murskaava ja tarttuva, myös debyyttiään sliipatumpi ja kuulijaystävällisempi. Vaikka homma hoituu todella sulavasti ja mukaansatempaavasti, jotenkin mainittuja ominaisuuksia ei tähän meininkiin kaipaa.

Riffit nuijivat voimalla, rytmit ovat tiukkoja ja ärinän, karjunnan ja moniäänisen melodisen laulun johdattama mäiske on raskaassa tarttuvuudessaan tietyllä tapaa ensiluokkaista. Ehkä debyytin erikoisemmat irtiotot kuitenkin olivat se tekijä, joka teki levystä mieleenpainuvan. Nyt kaiken loistavuuden äärellä jää kaipaamaan wtf-tuntemuksia.