Modernia metalcorea soittava Strike at Once on rakentanut parin vuoden ajan aktiaan erinäisten pienjulkaisujen merkeissä. Bloom tarjoilee neljä kappaletta yllättävänkin sävykästä runttaamista, joka kaipaa vielä pientä hienosäätöä noustakseen kunnolla tutkaan.
Kovin kaukana siitä ei olla, sillä bändillä on tajua yksilöllisten kappaleiden ja melodioiden päälle. Avausraita Garden sisältää puhtaampaa kertosäettä ja hienoisen surumielistä tunnelmaa, jota vahvistetaan yllättävän melodisella kitarasoololla. Kypsä ja toimiva esitys. Pisteitä ropiseekin ennakkoluulottomasta asenteesta: bändi ei yritä painaa jatkuvasti mittarit punaisella.
Torchin taustaköörit toimisivat komeasti myös keikalla, mutta kokonaisuus kaipaisi nopeampia kohtia. Terävä ja napakka soundi istuisi nimittäin hivenen rivakampaan materiaaliin vieläkin paremmin. Nyt vääntö pidetään lähes kauttaaltaan keskitempoisissa ja sanoisinko jopa haaveilevammissa tunnelmissa, mikä ei ole tällä melodiantajulla väärin, mutta niskalenkkiä bändi ei vielä ota. Kelpo käyntikortti joka tapauksessa.