Demonic Death Judge/Coughdust
Split
Inverse
Kimppakeikoilla tiiviisti viihtyneet kotkalaiset ja tamperelaiset bondaavat nyt yhteisellä julkaisulla. Miesten musiikkia stonerin ja sludgen liepeillä murjovat porukat ovat onnistuneet tekemisissään jo aiemmin, mutta nyt, samaan tiiviiseen pakettiin niputettuna, jälki on entistäkin vakuuttavampaa. Niin lavalla kuin levyllä.
Splitin sisältö on mielenkiintoista jo lähtökohdiltaankin. Kummaltakin bändiltä kuullaan yksi uusi oma biisi, minkä lisäksi tulkitaan vielä toisiaan sekä koveroidaan astetta, jollei peräti kahtakin, epätavallisempi kappale. Ja kaikki tämä rapiassa puolessa tunnissa. Julkaisu täyttää muttei vie täysin nälkää, vaikka sisältö tuhtia onkin.
Demonic Death Judgen pörinä svengaa kaikkiaan vastustamattoman letkeästi. Eniten kulmakarvoja nostattaa ja korvakarvoja tuulettaa Miami Vicesta tuttu, erityisen härski mutta vallan toimiva Jan Hammer -laina Crockett’s Tears. Kasariestetiikkaa tihkuva kappale saa kokonaan uuden, karskin ilmeen menettämättä kuitenkaan liikaa herkkyydestään ja tunnistettavuudestaan.
Myös Coughdust onnistuu mainiosti. Vaikka bändin materiaali ei eroa mainittavasti kumppaninsa vastaavasta, sen ote on kuitenkin aavistuksen verran jyrkempi ja raskaampi tarjoten sopivasti niin eroavaisuuksia kuin yhtymäkohtiakin. Kappalekolmikko on läpeensä takorautaa, ja Jefferson Airplanen The House at Pooneil Corners -hippeilykin saa isän kädestä niin että tuntuu, aina munaskuita myöten.
Ensi kesän, ja ehkä tulevienkin, soundtrack on löytynyt.