Kestää aikansa, ennen kuin levyn saa koottua mielessään kokonaisuudeksi – arviossa All that Remains

Julkaistu Infernossa 11/2018.

All that Remains
Victim of the New Disease
Eleven Seven

Metalcoreyhtye All that Remainsin syksyyn kuului erittäin surullisia uutisia. Yhdysvaltalaisyhtyeen perustajajäsen Oliver ”Oli” Herber löytyi nimittäin kuolleena kotinsa lähellä sijaitsevasta lammesta vain kuukausi ennen tämän pitkäsoiton julkaisupäivää. Taidokkaan ja monipuolisen albumin voisikin jälkikäteen nähdä kunnianosoituksena ja muistoteoksena edesmenneelle bändikaverille.

Albumin musiikki on hyvin oikukasta niin kappaleiden välillä kuin sisälläkin. Vaihtelu todentuu käytännössä esimerkiksi Blood I Spillillä ja Wastelandillä, joilla demonisen hyytäviä karjaisuja tasapainotetaan melodisella laululla ja tarttuvilla kertosäkeillä.

Yllättävimmäksi vedoksi muodostuu kuitenkin Alone in the Darkness, jonka soundit ovat kuin Sunrise Avenuen levytyksiltä. Kuulosti äskeinen virke sitten miltä hyvänsä, se oli tarkoitettu ainoastaan kehuksi.

Vain yhdeksästä sisältämästään kappaleesta huolimatta albumi hujahtaa ohi niin monisyisenä ja hajanaisena, että kestää aikansa, ennen kuin sen saa koottua mielessään kokonaisuudeksi. Vaan kun muutaman kuuntelukerran pituinen itämisaika on ohi, kuulija huomaa olevansa uuden sairauden uhri.