Sitähän luulisi, että tällaisella kokoonpanolla saisi aikaiseksi jotain poikkeuksellista, mutta ei. Slidhrin Joseph Deegan (kitara), Malthusianin Matt Bree (rummut) ja Primordialin A. A. Nemtheanga (laulu, basso) pyrkivät kanavoimaan ensimmäisen ja toisen aallon black metalia, mutta jostain syystä Verminous Serpentin musiikki kuulostaa enemmän laiskalta sludgelta ja doomahtavalta mustalta metallilta. Irkkujätkien esikuvat ovat selvät, mutta tämä tuntuu lähinnä halvalta kopiolta.
Musiikki on rosoista ja raakaa, Nemtheanga rääkyy kolkosti ja soundit ovat kunnon muhjua, mutta sävellykset ovat mielikuvituksetonta samojen riffien toistoa. Kuulostaa siltä kuin kolmikko olisi nauhoittanut biisit livenä, eikä se ole varsinaisesti hyvä juttu, jos ne on soitettu näin tökerösti ja jopa kömpelösti. Käppä on parhaimmillaan parasta, mutta Verminous Serpent tuntuu vähän liian itsetietoiselta ja harkitulta ollakseen kiinnostava.
Eiköhän Verminous Serpent ole korona-aikakauden ajantuhlausprojekti eikä mitään muuta. Harmittavan mitäänsanomatonta ja tylsää musaa. On vaikea uskoa, että tämä bändi tulee tekemään toista levyä.