Ruotsalainen Dead Express vääntää juuri niin vauhdikasta action rockia ja garage punkia kuin kansalaisuutensa velvoittaa. Porukan neljäs albumi on puolen tunnin rykäisy tarttuvia kertosäkeitä, takuuvarmoja riffejä ja rauhattomasti rokkaavia kitarasooloja.
Ryhmä on tehnyt kotiläksynsä huolella. Energinen meno tuo monin paikoin mieleen etenkin The Hellacoptersin vanhemman tuotannon, joskaan aivan yhtä räkäiseltä – tai koukuttavalta – tämä jengi ei kuulosta.
AC/DC-henkinen Stinkin’ Rich tuo kivaa vaihtelua muuhun rälläykseen, vaikkei siinäkään ole kerrassaan mitään vikaa. Ainoastaan The Naked Truth on vähän heikompi renkutus, mikä on harmillista biisin ollessa albumin päätösraita. Sillä ilmenee yksi levyn harvoista ongelmista, eli kertosäkeet voisivat olla välillä muutakin kuin yhden tai kahden lauseen toistoa. Ehkä biisit voisivat olla myös keskenään vaihtelevampia – siis siinä määrin kuin se on genren puitteissa mahdollista.
Yhdestätoista kappaleesta vain yksi on yli kolmeminuuttinen, eli levyllä ei todellakaan lässytetä turhia. Niin paljon on tehty oikein, että tämän kuuntelee helposti parikin kertaa putkeen.